Asasakka Siumukkormioqatikka

Asasakka Siumukkormioqatikka,

Piffissami sivitsortumi partiitsinni pisut partiitsinnullu ajoraluartumik iluaqutaanngitsut amerlapput – Nukippassuit atorneqartuarput eqqunngitsup eqqortunngortinniarneqarnerannut – eqqunngitsup eqqortuulersinniarnerinut nukiit atorneqarpallaarujussuartut tassaasussaagaluarput nunatta ingerlatitaanerani partiitta siumut sammisumik politikkikkut avatangiisinut allanngorartuartunut naleqqunnerpaamik politikkeqartuarnissaminut atugassaagalui.

Pissutsit ullumikkut atuuttut taamaattussaannartut, sunalu tamaat tikillugu manngertiinnarluta isiginngitsuusaaginnarlugillu pissagaluarutta tamatta takusinnaavarput iluarsiinissaq ajornarsigaluttuinnassasoq partiitsinnullu ilisarinnissinnaanerput tammaraluttuinnassasoq annilaanngatigisama annersaraat. Taamaammat iliuuseqartariaqarpugut, parteerput Siumut inuppassuit nuannaarlutik, kajumillutik oqalliseqataallutillu piginneqataasutut misigitinneqarfiat utertittariaqalerparput kingusinaartinnata.

Pisut kingumut qiviarlugit
Eqqaamaneqartariaqarpoq ukioq kingulleq 2019-imi maajip aallartilaarnerani Siumumi Inatsisartuni ilaasortat arfinillit Naalakkersuisunilu ilaasortaq ataaseq, pissutsinik naammagiliillutik Siumup siulittaasua tatigiunnaarlugu avammut nalunaaruteqarmata. Taamani Siumup siulittaasuata naaperiaanera najuuttugut tamatta eqqaamavarput ima oqarmat: Tulliani Siumut ataatsimeersualerpat siulittaasussarsiornermi nammineq  sassaqqinniarnani, taamaalillunilu Siumup naalakkersuisuutitaqarnermini imminnut uppisinnginniassammat ataatsimeersuartoqarnissaata tungaanut ingerlaqqikkallarnissaa naaperiaassutitut tamanit isumaqatigiissutigineqarluni.

Tamatuma kingorna siulittaasussarsiornissamut Erik Jensen sassarluni nalunaarpoq November-imi 2019 uangalu tamatuma kingorna Januar 2020 Siulittaasussarsiuunnermut ilanngullunga nalunaaruteqarlunga. Kim Kielsen kingusiinnakkut Julimi ataatsimeersuarnissaagaluaq sioqqutilaarlugu isummani neriorsuutigisimasanilu allanngortissimallugit aamma nammineq sassaqqinniarluni nalunaaruteqarpoq. 

Tassa pisut tulleriinneri taamaapput, oqartariaqarpungali taamatut sassarnitsinniit partiitta iluani siulittaasumit tapersersortaanillu tujormisitaanerput assut annertusimammat – uffa partiitsinnut pitsaanerussaq pillugu sassartugut. Partiimi sassartut arlaqaraangata tamanna partiip nukittuneranik ersersitsinerugaluarpoq atorluagassaq,  killormulli pisoqarpoq. Piffissap ingerlanerani ilutsinni siorasaarinerit partiitsinniillu anisitaanissamik siorasaarinerit ataasiunngitsut ingerlanneqarput. Qulequttat  isummerfigineqartariaqavissut allaat tikkuartuussutaalernerat aallartippoq nukinnik atuiffiusimaqisut. 

Assersuutissanut ilaasut pingaarnersaattut taasinnaasara tassaavoq upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnissaanik aaliangiussisimaneq arlaleriarluni uannut tikkuartuusutaasimammat ilaatigut oqaatsit ima nipeqartut anngunneqartarlutik: Siumup Inatsisartut siulittaasuattut issiatippaatsit upernaakkullu ataatsimiinnissaq attatiinnarniarukku inissisimaffiit nalilersorneqartariaqarpoq! Tamatta ilisimasatsitut, Inatsisartuni ataatsimiinnissaq ataatsimiinnginnissarluunniit Inatsisartut kisimik aaliangigassaraat, Naalakkersuisut siulittaasuannit akuleruffigineqartussaanngitsoq.  Arajutsiuminaappoq qulequttani amerlavallaarujussuartuni pissaanerup Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni avissimanera ataqqineqarnani akuleruffigineqartuarmat, soorlu Inatsisartut Naalakkersuisut sulinerannut nakkutiginnittussaanerat aamma aporfilersorneqartuartoq. Pissutsit taamak ilisimanerat Siumumi kingusinaartinnata iliuuseqarfigisariaqavippagut.

Aamma qanorluunniit pingaluaraanni oqaatigineqanngitsoorsinnaanngilaq suliaq nipisaat suaannut siulittaasullu angallatiminik attartortitsisimaneranut tunngasut tamatsinnut tujormisitsingaarsimasut, partiittalu isigineqarneranik annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasut. Ukiakkut ataatsimiinnerup aallartinngilaarnerani Kukkunersiuinermut ataatsimiitsitaliap Naalakkersuisut Siulittaasuannut tunngasoq suliartik saqqummiuppaat. Tassani isornartorsiuineq uparuaanerlu sakkortunerpaaq Naalakkersuisut siulittaasuannut qulequttani arlaqaqisuni inerniliilluni oqariartuutigineqarpoq. Tamatuma kingorna Kukkunersiuinermik ataatsimiitsitaliaq siulittaasumit tapersersortaanillu apeqqusersorneqarpoq, suliassarinngisaminik suliaqarsimasutut tikkuartorneqarluni, naak apeqquserneqarsinnaanngitsumik suliassaqarfigisami iluanni suliamik ingerlatsigaluartut.  

Aamma Inatsisartut suleriaasiat kiisalu Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat suunngitsutut inatsisaanngitsutullu ilutsinni Naalakkersuisup Siulittaasuannit oqariartuutigineqarput. 

Inatsisartut, tassa innuttaasut qinigaat, Naalakkersuisut sulinerannik nakkutiginnittussaapput, aamma paasissutissanik pisariaqartinneqartunik Inatsisartut sulinerminni isertuunniarneqarsinnaanngillat, tamatullu sulinerat apeqqusersorniarneqarnanilu unitsinniarneqarsinnaanngilaq – ajoraluartumilli pissutsit atuuttut taamaapput tamannalu partiitsinnut iluaqutaanngilluinnarpoq. Taamaammat kingusinaartinnata iliuuseqartariaqarpugut.

Kiisa immaqa puiulerparput parteerput inuit ataasiakkaat pillugit atanngimmat, politikkikkulli inuiaqatigiinnut tamanut pitsaanerusussaq pillugu suleqatigiiffiummat. 

Siumut isigisa – ingerlaqqitta
Siumuugatta siumut isigisariaqarpugut – piffissanngorpoq ingerlaqqinnissamut. Soorunami tamatta Siumup Anguniagai aallaavigalugit politikkikkut sulinitsinni siunnerfeqarpugut, naluneqanngilarli aamma taakku assigiinngisitaartumik ilaanni isumaqartinneqarlutillu isummersorfigineqartarmata. Taamaammat piffissanngorsoraara oqaluuserissallugu partiimi siuttussatta qulequttani pingaarnerni qanoq ittunik isummersuuteqarluni Siumup anguniagaanik suliniuteqarniarnersoq, qulequtarpassuarni innuttaasut isummersorlutalu oqaasertalersueqataalluta peqataanissarput kissaatigaat. Soorlu qulequttani imaattuni:

1. Nunatta namminiilivinnissaa, qanoq qaqagulu? Maanna Siumup siulittaasuata oqartarneratuut uagut suliassarinngisarput kinguaassattali suliassaat. Taamak eqqarsarneq uanga isumaqatiginngilluinnarpara, tassami uagut suliarisinnaanagit oqariartuutigisavut qanoq ililluta kinguaassatsinnut suliakkiissuttigisinnaannginnatsigu?

2. Tunngaviusumik Inatsisiliornermi Siumup inissisimanera – Qulequttami innuttaasut oqalliseqataanissaat qilanaarineqarluni utaqqineqarsimasoq kiisa inuit nipangiuppaat. Qularinngilara Siumup siulittaasuanut suliap tapersersornera pingaartinneqarnerulluni inissisimasoqartuuppat aamma innuttaasut akornanni peqataanissamut piumassuseq annerungaassagaluartoq.

3. Kalaallit oqaatsitta allaffissornermi salliutinneqarnissaat qanoq angujartuaarneqassava?
Oqaatsitta pingaartinneqarnissaannik ippassaaneerannguaq uanga aatsaat sulissuteqalinngilanga. Oqaatsivut pingaartinneqarlutik allaffissornikkut tamakkiisumik atorneqalernissaat uanga Inatsisartunut ilaasortaaleramali qulequttani arlalippassuarnik aaliangiiffigisassanik oqallisissianillu qaqitsisarnikkut sulissutigiuarsimavara ilaatigut Nunatsinni tamakkiisumik allaffissornikkut atuutsinneqalernissaat 2025-imi anguneqassasoq oqariartuutiginikuullugu. Qallunaat oqaasiisa takornartat oqaasiini salliutinneqartut tuluit oqaasiinik taarseriartuaarneqarnissaat sulissutigineqartariaqartutut oqariartuutigisimasanni ilaapput. Tupinnartuliaanngilaq oqaatsitsinnik taakkulu ingerlatsinermi atorneqarnissaannik siunnerfilimmik  sulinerup ingerlanneqarnissaannik angusaqarusunneq – Oqaatsit pissaaneqalersitsisuupput ilisimasanillu katersinermi sakkuullutik – Nalunngilluinnarpara inuiannguani oqaatsivut atorlugit ingerlatsineq tamakkiisumik angussallugu immini suliassaasoq annertooq, piumassuseqaraannili anguneqarsinnaasoq upperilluinnarpara, taamaammat taamak ikitsiginerput toqqammavilersuutigineqaraangat naammagineq ajorpara takussutissaqareerpormi soorlu Savalimmiuni tamanna tamakkiisumik atortinneqartoq, taamaaliorsimasullu imminnut ataqqigamik arlaanaataluunniit taamaattussaanera apeqqusersunngimmagu. Nunatta allaffissornikkut ingerlatitaanera inunnut milliuunilikkaanut naleqqussarneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq. Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqarpoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

4. Naleqattitat pillugit oqallinneq inuiaat kissaatigaat – Apeqquserneqarsinnaanngitsumik Siumuuvunga partiillu naleqartitai anguniagaalu aallaavigalugit sulinissaq pingaartittuaannarlugu – Siumuuninniilli pingaarnerujuaannarpoq inuiaat ataasiusut pilersissallugit – Tunngaviusumimmi tamatta pingaartitaraarput  – Partii avaqqullugu inuiattut ataasiusutut pingaartitavut ataatsimoorfivut oqallisigineqartariaqalerput. Tamanna inuiaat kissaatigaat qulequttamilu oqalliseqataarusulutik. Ilumoorsinnaanngilarmi taamak ikitsigaluta avissaartuffissat salliutinneqarneri ajoraluartumik inituallaartarneri – Inuiaat avissaartuussimasut avataanit ajugaaffigissallugit ajornannginnerujuaannarpoq taamaammat qulequtarpassuarni ataatsimoorfivut pituussinneqartariaqarput ukiorpassuarnullu isumaqatigiissusiorfigineqarlutik. Inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaarujussuartumik atugaqalersimanitta ataatsimoornissaraluatsinnik avissaartitsigaluttuinnartut isiginngitsuusaarsinnaanngilagut.

5. Inuusuttorpassuit ullumikkut ilinniaratillu suliffeqanngitsut 3000 tikillugit amerlassuseqartut kikkunnit pilersorneqarpat? – Ilumoorsinnaanngilaq inuusuttut kinguaariinni akisussaaffippassuarnik tigusisussat ullumikkut sumiiffissineqarsimanngitsut amerlangaarmata allaat ajunaarnersuartut oqaatigineqarsinnaasutut isigineqartariaqartutut nalilerakku.

6. Aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuap suliaa pillugu parteerput qanoq isummersueqataanissaa piareersartariaqarpoq, takorloorneqarsinnaanngilarmi ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatigiumaagai maliinnarneqartussatut Siumumit inissisimasoqassasoq. Uanga isumaqarpunga ataatsimiititaliarsuup suliaa naammassiniariarpat, suliaq partiinut tamanut erngerluni agguaanneqassasoq, tamatumalu kinguninngua uagut Siumumi immikkut ittumik taannarpiaq qulequtaralugu ataatsimiitsitsinermik aaqqissuussissasugut – partiitsinni sapinngisamik siammasinnerpaamik peqataaffigineqartussamik. Tamatumanilu ilaatigut pisassiissutit piginnittunut amerlanerusunut qanoq iliornikkut piviusorsiortumik agguaanneqartalernissaannik periusissiornissaq, pisassiissutit ukiumiit ukiumut agguaanneqartartut aalajangersimasumik pigineqartunngorlugit inissisimasalissanersut, inuttat atugaannut pisinnaatitaaffiinillu tunngasut qanoq siunissami inissisimassappat, kalaallinik aqumiunik amerlanerusunik ilinniartitsinissaq qanoq piviusunngortinneqassava il.il. pillugit tassani eqqartorneqartariaqarluni.

7. Isorliunerusuni inuussutissarsiutinik inerisaaneq – Nunaqarfiit ineriartoqqinnissaminnut periarfissallit periarfissakinnerusullu periusissiuunneqarnissaat piviusunngortariaqarpoq. Siumut tassaajuarpoq Nunatsinni partiini tamanik siammasinnerpaamik tapersersorneqartoq politikkeqartorlu. Qulequttalli tamakku oqallisigineqartariaqarput inuit pineqartut peqatigalugit – aamma Siumup iluani siumoqatit peqatigalugit.

8. Nunatta pisuussutaanik naleqarnerulersitsineq anguneqassappat ilinniartitaanerup iluani pisariaqartitat ersarissuliuutigineqartariaqarput. Tamanna qineqqusaarutaannaanani piviusunngortinneqassappat aporfiusinnaasut tamaasa qulaajarneqarneratigut inerisarneqartariaqarpoq, ilinniartitaanerup ilinniartitseqqittarnerullu aaqqissuunneratigut. Naleqarnerulersitsineq pimoorussamik ineriartortinneqassappat minnerunngitsumik suliffissuarni tunisassiorfiusuni sulisorpassuit pimoorussamik, aalajangersimasumillu ingerlaavartumik ilinniartinneqartarnissaannut aningaasaliinnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassa naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiussaguit aningaasaliisariaqarputit. 

9. Naalakkersuisuni qinikkat Siumukkormiut amigaataapput, tupinnanngilarli piumasuerummat Siulittaasut Inatsisartunilu qinikkat akornanni suleqatigiinnerup akornani tatigeqatigiinneq innarlersimammat. Tassaneeqqissaarporli aamma tikkuartorneqaatigilikkatta annerit ilaat – qinikkat avataaniillu tiguinnakkat oqumaaqatigiinnginnerujussuat pilersinneqarsimasoq.

10. Partiit allat suleqatigalugit ingerlatsinissamik kikkut Siumup anguniagaanik siuarsaataaqataasinnaaneruppat?  Siumup Naalakkersuisullu siulittaasuat tassaasariaqarpoq partiit siuttuinik tamanik suleqatiserinnilluni qulequttani pingaaruteqarluinnartuni, inuuniarnikkullu oqinnerusumik naligiinnerusumillu inuuneqarnissatsinnut tunngaviusunik naaperiaalluni ukiunut arlariinnut isumaqatigiissusiortoqarsinnaanngorlugu – isumaqatigiisutigisagummi qulequttat amerlaqaat. Atukkatigut periarfissarisatigullu naligiinnginneq annertusiartuinnartoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut qulequtarpassuit qinikkat amerlanerussuteqangaartut naapeqatigiiffigisinnaasai sumiissusersipallannerisigut isumaqatigiissusiorfiginerasigullu suliat ingerlaqqittariaqarput.

11. Partii ataatsimoortoq pilerseqqinneqarnissaanni suleqatigiinneq pitsaasumik aqqutissiuunneqartariaqarpoq, parteerput qangatut oqalliffiulluni nuannaarnermillu toqqammaveqarluni, orniginartuulluni suleqatigiiffiusariaqarpoq. Tamanna Siumup pisariaqartippaa, tamanna nunatta pisariaqartippaa. Partiitsinni suleqataarusunneq ataatsimoornerlu nuannersoq isummersoqatigiiffiusorlu uterteqqittariaqarpoq, orniginarluni katersuuffiunissaq amingaatigiligarput nassaareqqittariaqarparput. Maanna pissutsit ima iligaluttuinnarput, allaat ukiorpassuarni partiitsinni suleqataallutillu isummersueqataasut tunuartilersimallutik.

Nuannarigaanni nuannarinngikkaannilu pissutsit piviusut taamaapput.  Siulersuisuunerit politikkikkut isummersoqataatinneqarnissaannik pingaartitsineq piugallarmat ukiut tamaasa qanorluunniit partii aningaasatigut ajornartoortigigaluaraangat tikillutik Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaanik naapeqatiginninneq pingaartinneqarsimasoq atorneerulluinnartoq uterteqqinneqartariaqalerpoq – Ilumoorsinnaanngilarmi ajornartoorluinnarnermi aatsaat Siulersuisuunerit oqarasuaatikkut aggersarneqarlutik tusaaniarneqartassappata.

12. Suliffeqarfiit pisortat ingerlataasa sinerissamut siammarneqarnissaat piaartumik naammassineqartariaqarpoq – Periarfissat nunat immikkoortuini naligiinnerusumik periarfissiissutaalinngippata inuttut inuuniarnikkullu periarfissat naligiinnginnerat akueralugulu taamaaginnartussatut isigilersimassavarput iliuuseqarfigiumanagulu. 

Pissaaneq maniguulluni atugassaavoq
Ukioq manna takuarput, Nunarsuatsinni inuiassuit qanoq ilungersortigalutik tamat oqartussaaqataanerannik eriaginninnertik aatsaat taamak sakkortutigisumik takutikkaat. Takuarputtaaq nunat pissaanilissuit naalagarsui pissaanermik tigumminninnerminnik iperaajumajunnaartutut pissusilersornerat, qinersisartunik qanoq nalilerneqarnersoq. Paasivarput pissaaneq maniguulluni tusarnaarsinnaassuseqarluni atugassaasoq. Amerlanerussuteqarneq kisiat tunngavilersuutiginagu inuilli qinigaat ataqqillugit ikinnerussuteqartunik aamma naalaarsinnaanermit oqaloqatigiissinnaanermillu tunngaveqassasut  – Tamat oqartussaaqataanerat inuiaat taasinermikkut peqataaffigisartagaat kisiat naammassissallugu naammanngilaq aqqutaani inunnik peqateqarneq oqaloqateqarneq sumullu ingerlaniarnermik oqaluttuarsinnaassuseq aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq.

Sassarpunga
Sassarpunga partiip anguniagai inoqatinillu peqateqallaqqissuseq tusarnaarsinnaaneq naaperiaasitsisinnaanerlu immikkut piginnaaneqarfigisutut misigisarama. 

Vivian Motzfeldtimik ateqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga  – Savaateqarfimmi peroriartorpunga qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlerni tulliullunga. Innarluutilimmik angajoqarpunga tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut taamaattumillu oqaaseqqaannut tusilartut oqaasii ilaapput. Ilinniagaqarneq pingaartikkakku angajoqqaakka qimajaarlugit mikininniit nammineq napatinneq allanillu naatsorsuuteqarpallaarani  inuuneq atuliaarpara.

Ernera angajulleq ilinniarnertuunngorniaarfimmi ilinniartuuninni inunngorpoq – tullia Ilinniarfissuarmi ilinniarninni inunngorpoq – pingajuat Ilisimatusarfimmi ilinniarninni inunngorpoq – aatsaallu sisamaat inunngormat erninermi sulinngiffeqarneq sunaasoq misigaara.

Ueqarpunga politikkikkut sulinermi misilittagaqarluartumik tapersersortigilluakkannik.

Ullut ataatsimeersuarnissatsinnut qalliartulertormata oqaloqatigiinneq aallartiffeqaqqullugu qulequttat pingaartitannut ilaasut taamaalillunga qilanaartuutigaakka – Qineqqusaartut isertuaatsumik isummaminnik saqqummiussisarmata.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt
08.11.2020

Reuters: “United States keen to invest strategically in Greenland.”

“…COPENHAGEN (Reuters) – The United States wants to invest in Greenland to enhance its “military operational flexibility and situational awareness”, its Department of Defense (DoD) said on Monday.

Greenland is strategically important for the U.S. military and its ballistic missile early warning system, as the shortest route from Europe to North America goes via the Arctic island.

The U.S. intends to “pursue potential strategic investments vigorously, including investments that may serve dual military and civilian purposes”, the DoD said in a statement published by the U.S. Embassy in Copenhagen…”

Read the rest of the article here: Reuters article – US keen to invest strategically in Greenland

KNR: “USA-p nunatsinni mittarfinnut aningaasalersuinissamut periarfissat misissorniarai…”

KNR: 

“Amerikamiut illersornissamut ministereqarfiat anguniagassatut nalunaarummi, ministereqarfiup ullumi ataasinngornermi Twitterikkut saqqummersitaani taama ilisimatitsivoq.

Amerikamiullu anguniagassatut nalunaarutaat Nunanut allanut naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip ima oqaaseqarfigaa:

– Amerikamiut anguniagassatut nalunaarutaat ilassilluarparput amerikamiullu mittarfinnut tunngassuteqartumik aningaasalersuisinnaanerisa immikkuualuttortaasa oqaluuserinissaat qilanaaralutigu. Oqaloqatigiinnerit tamanut ilaqutissartaqarnissaannut qulakkeerinnissinnaasut Naalakkersuisut pingaartippaat. Amerikamiut anguniagassatut nalunaarutaat tamatumunnga atatillugu pitsaasutut isigaarput, ilinniartitaanermut, kultureqarnermut, ilageeqarnermut nunanullu allanut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt oqarpoq…”

Sinnera uani atuarsinnaavat: USA aningaasalersueqataarusuttoq

Namminiilivinnissaq partiit akornanni unammissutissaanngilaq!

“…Kalaallit ataatsimoorlutik – ikioqatigiillutik anguniagassarivaat, taannalu aqqutissatuarivarput…” taama ilaatigut oqarpoq Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq Vivian Motzfeldt, aamma Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitami siulittaasuusoq.

Ippassaani apriilip ulluisa 10.-ani Qaqortumi Inatsisartunut KNR-ip aaqqissugaanik qineqqusaartitsinermi, namminiilivinnisaq pillugu oqaatigisai uani takusinnaavatit:


Qaqortumi qineqqusaarneq tamakkiisoq takoqqikkusukkukku, aajuku periarfissat:

Immikkoortoq siulleq: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 1

Immikkoortup aappaa: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 2

Kiisami alloriaqqissinnaanngorput: Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap katitigaanera Naalakkersuisut nutarterpaat

Naalakkersuisut ullumi 10. januar 2018 kiisami allariaqqinnissamut isummerput, imatullu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarlutik:

“Naalakkersuisut januaarip qulinganni aalajangerput, Mala Høy Kúko, Siumut, Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamiit tunuassasoq. Isumalioqatigiissitami Mala Høy Kúkop ilaasortaaffia inuttalerneqanngikkallassaaq. Taamannak aalajangernermut Atassutip Inatsisartuni ilaasortaatitaarunneranik tunngaveqarpoq.

Taamaalillunilu Isumalioqatigiissitami ilaasortanut inissat arfiniliinnaagallassapput.

Naalakkersuisut aamma aalajangerpaat, Ane Hansenip, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartuni sulinngiffeqarnera pissutaalluni Isumalioqatigiissitamiit ilaasortaajunnaartinneqassasoq. Naalakkersuisullu Inuit Ataqatigiinnut innersuussutigaat isumalioqatigiissitamut ilaasortaatitassaminnik nutaamik innersuussuteqaqqullugit.

Kommuneqarfiit neqeroorfigineqassapput Tungaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap sulineranut suleqataasinnaassasut

Isumalioqatigiissitap suleriusissaanut najoqqutassiami allassimavoq Naalakkersuisut inunnik marluk sisamallu akornanniittunik Isumalioqatigiissitamut aalajangeeqataanatik peqataasartussanik toqqaasinnaatitaassasut. Naalakkersuisullu aalajangerpaat kommuneqarfiit neqeroorfigineqassasut periarfissinneqassasullu borgmesteri Isumalioqatigiissitami aalajangeeqataanani peqataasartussatut toqqarneqarsinnaasoq.

”Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap katitigaanerata aaqqiivigineqarnera iluarisimaarpara, tamanna suliakkiissutinut najoqqutassiamut taamalu inatsisartut Naalakkersuisunut Isumalioqatigiissitap pilersinneqarneranut tunngaviliineranut naapertuuppoq taamaasilluni isumalioqatigiissitami sulineq nangittumik ingerlaqqissinnaalissaaq, innersuussutigalugu Isumalioqatigiissitami siulittaasup tulliatalu tusagassiutinut nalunaarutaanni “suleriaqqissinnaanissamut piareersimanertik” oqariartuutigimmassuk. Taamaammat qilanaarpunga Isumalioqatigiissitap sulinera nangittumik malinnaaviginissaanut sulilluarnissaanillu kissaallugit”, Suka K. Frederiksen oqarpoq.”

Aajuna Tusagassiorfinnut nalunaarut naalakkersuisut nittartagaanni atuarneqarsinnaasoq:

Kalaallisut: Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap katitigaanera Naalakkersuisut nutarterpaat

Qallunaatut: Naalakkersuisut opdaterer sammensætningen af Forfatningskommissionen

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiisitamut suliakkiissutinut najoqqutassiaq

Piffissami kingullermi tusagassiorfitsigut oqallisaaqisoq una – Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiisitamut suliakkiissutinut najoqqutassiaq – taassumalu qanoq paasineqarnissaa – uani nammineq atuarlugu nalilersorsinnaavat:

Kalaallisut: kommissoriet kal

Qallunaatut: Kommissoriet dk

Ilaasortaasussat pillugit ilaatigut ima suliakkiissummi allaqqavoq:
Kalaallisuani: “…Partiit namminneq Inatsisartuni ilaasortaatitassaminnik Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut inassuteqassapput. Naalakkersuisunut ilaasortat Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut inassutigineqarsinnaanngillat…”
Qallunaatuunngorlugu: “…Partierne indstiller egne medlemmer af Inatsisartut til Forfatningskommissionen. Medlemmer af Naalakkersuisut kan ikke indstilles til Forfatningskommissionen…”

Taamaammat qularutigineqarsinnaanngilaq Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiisitamut suliakkiissutinut najoqqutassiaq malillugu pisoqassappat, taava ilaasortat Inatsisartunut ilaasortaasariaqassapput.

Ilaasortat ikerinnakkut allannguuteqartinneqassappata ilaatigut ima suliakkiissummi allaqqavoq:
Kalaallisuuani: “…Taamaattoq, pissutsini immikkut ittuni, Isumalioqatigiissitamut Inatsisartuni ilaasortaq qinigaaqqinngitsoq partiip inassutigeqqissinnaavaa. Ilaasortaq Isumalioqatigiissitami ingerlaqqissinnaavoq, tamanna Naalakkersuisunit Isumalioqatigiissitallu siulittaasoqarfianit akuerineqarpat…”
Qallunaatuunngorlugu: “…Hvis særlige hensyn taler herfor, kan et parti dog vælge at genindstille et ikke-genvalgt Inatsisartut-medlem til kommissionen. Medlemmet kan fortsætte i kommissionen, hvis dette godkendes af kommissionens formandskab og Naalakkersuisut…”

Taamaammat qularutigineqarsinnaanngilaq Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiisitamut suliakkiissutinut najoqqutassiaq malillugu pisoqassappat, taava immikkut ittumik pinnittoqassappat tamanna aatsaat pisinnaavoq Naalakkersuisunit AAMMA Isumalioqatigiissitap siulittaasoqarfianit akuerineqaruni.

Immaqa tamatsinnut pitsaaqqajaqisoq tusagassiorfiit pineqartoq pillugu itinerusumik paasisassarsiortartuuppata – Tusagassiorfinnut nalunaarutit nassiunneqartartut kopiiginnarunnaarlugit.

Taamaammat paasinarpoq Isumalioqatigiissitap siulittaasoqarfiani ilaasortat isumalioqatigiissitaq sinnerlugu ima oqariartuuteqarmata: Sulinitsinni tunngavigisarput iluarsineqartariaqalerpoq Januar 2018

 

 

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq, Naalagaaffinngornissaq inuiaat tamatta suleqatigiinnikkut anguniartussaavarput.

Pingaarnerunngilaq ulluliinissaq, pingaarnerungaarpoq suliaq tamanit katersuuffiulluni allorassaaqatigiiffiunissaa atatsimuussusermillu pilersitsinissaa.

Naalakkersuinikkut Naalagaaffinngornissaq pingaartinneqarluni Namminiilivinnissamut Naalakkersuisuliisoqarpoq kiisalu Tunngaviusumik Inatsisiliortussanik isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarluni.

Upernaaq manna apriili naalersoq suliakkiissutit allattorsimaffiat isumalioqatigiissitanngortumut tunniunneqarput. Maanna suliassat aallartisarneqarput, qilanaarpugungalu peqatigiinnerup aqqani oqallinnerit aallartinneqarnissaanut.

Qanortoq inuiaat tamatta Naalagaaffinngornissaq unammissutiginagu ataatsimoorfigisigu.

Aatsaat ataatsimoorluta sulissutigigutsigu angusassarput angusinnaavarput.
Ataatsimoorneq nukittuunngortitsisarpoq.

 
Vivian Motzfeldt
04.10.2017

AG: Lars Løkke tunngavissaqarani ataatsimut tapiissutit pillugit asuli siorasaarivoq…

AG-mi ullumi saqqummersumi Qallunaat nunaanni Inatsiseqarnermut Ministerip uppernarsarpaa naalakkersuisuni siulittaasuutitartik Lars Løkke Rasmussen tunngavissaqarani upernaaq Nunatsinnut siorasaarisimasoq, kalaallit ersisaarlugit Danmarkip piumaalleruni ataatsimoortumik tapiissutit peersinnaagai – uffa taamaattoqanngivissoq. Ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatiginninniarnikkut inissinneqartarput – naliginnaq piumasaarsorfigineqarsinnaanatik:

Skærmbillede 2017-09-27 22.36.40

Qallunaatoortaa:

Skærmbillede 2017-09-27 22.36.17