Lars Emil Johansen Facebook-ikkut ima allagaqarpoq:
“Qinersineq 2021 maanna qaangiussimalerpoq. Tamatigut pisarnertut ajugaasoqarlunilu ajorsartoqarpoq. Ukiormanna aamma partiit marluk arlaannannulluunniit isertitaqanngittuuipput.
Inatsisartunut qinersinermi Inuit Ataqagiit procentinik arfineq marlungajannik Siumumiit taaguunneqarnerullutik partiinit annersanngorput. Inatsisartunili amerlanerussuteqartunik tunulequtaqassagunik allanik suleqateqarlutik aatsaat naalakkersuisunngortitsisinnaassallutik. Aqqaluaq B Egedep Hans Enoksen-illu ikinngutigiinnerat politikkikkuttaaq qanilliartussutigisimasaat naapertorluguilimanarnerpaavoq taakku naalakkersuisunik pilersitseqatigiumassagaat, immaqa Atassutikkut suleqatigalugit.
IA Siumullu partiitut pilersinneqaramilli maannamut ‘atoruminartuni atoruminaatsunilu’ ingerlaqatigiissinnaarpiartarsimanngillat. Partiit taakku imminnut unamminerujussuat, siuttuisalu akornanni inuttut sakkortuumik akerleriikkiartuinnarsimanerat suleqatigiinnissamut maannamut killilersuisuusarsimavoq.
Partiit taakku politikkikkut nalilissagaanni imminnut qaninnerpaatut naliligassaagaluarput. Kisiannili ‘aviliariittut’ sakkortusiartuinnartumik imminnut pissuseqarfigilersimanerisa tatigeqatigiiffiusumik suleqatigiissinnaanerigaluat maannamut mattusimajuarpaa. Ajorsartut ajorsarnerloqqajaasaqaat nikanarsagaasutullu misigitinneqartarlutik. Ajugaasut ilaat aamma ajugaanerliortarput ajugaanertik qaffassimaarutigilersoortarlugu.
Tamakku tamarmik paasinarput, politikerimmi aamma inuinnaapput, inuinnaassutsiminnilu pissusaat ilaanneeriarluni erseqqissivittarlutik.
Kisianni apeqqutit ilaat mattulluinnarneqaraangata, illuatungiliuttunillunniit ‘siutivut ameerlugit’ anneruniutigiinnaleraangata politikkimik soqutigisaqarluinnanngikkaanni tusaajuminaallilluinnartarput.
Uanga demokratiimik paasinnissimanera malillugu isummat suulluunniit allanngortinneqarsinnaanngilluinnartutut aalajangiusimaneqarsinnaanngillat, kisermaassilluni naalakkersuinianngikkaanni. Akerleriissutit suulluunniit naaperiaassutigineqarsinnaapput, naalakkersuinikkut piumassuseq piginnaassuerlu pigineqarpata. Demokratimi tassaavoq oqalotigiinneq, isummat assigiinngitsut naapisinniarlugit isumaqatigiinniarneq.
Aatsitassat qaqutigoortut – Rare Earth – nunarsuarmioqatitsinnit tamanit atorfissaqartinneqangaartut. Nunattalu kisiartangajaalluni pigisai akisussaassuseqarrluartumik nalilersorneqassasut neriuppunga. Nunarsuarmi nukissiuutit ‘qorsuit’ atorfissaqartinneqaleruttorput, nunarsuarput mingutsitsinerujussuarmit annaanneqassappat PINNGITSOORATA ukiuni qaninnerpaani pilersittariaqakjkavut.
Paasiniartariaqarparput uran-i taakkua ilaasa akugisaat qanoq ilillugu piuneerutsinneqarsinnaanersoq, nunattalu avataani akuiaaveqarnikkut Nunatsinnut mingutsitsissutaanngittumik piiarneqarsinnaanersoq.
Aap allappunga urani qanoq ililluni piuneerunneqarsinnaanersoq misissortariaqaripput. Tassami urani atorfissaqartinngilarput, pisuussutitsinnilu taana pingaarnersaanngilluaasarpoq. Aatsitassat qautigoortut – nunarsuarmioqatitta atorfissaqartilluinnagatt, uagullu Nunatsinni pigisavut- erligiinnarsinnaanngilavut. illuatungeriit uteriisernerat piinnarlugu.
Inuit Ataqatigiit Siumullu akerleriinnerat piinnarlugu nunarsuatta mingutsitsinermit annaanniarneqarneranut Nunatta pingaarutilerujussuarmik inissisimanera arajutsisariaqanngilarput.
Nunattami avataani aamma silarsuaqarpoq, Nunarpullu nunarsuarmioqatitsinnut pingaarutilerujussuarmik inissisimalersinnaavoq Rare Earth – aatsitassat qautigoortut – Nunatsinni avammut tunisassiarilersinnaagutsigit. Soorunami Nunatta minguittuunera – maannakunaasit upernariartulernerani upperiuminaallikujuttaleraluartoq aqqusernit sinaanni aput qerneruinnapajaarsuanngortaleraangat – innarlinngilluinnaraluarlugu.
Partii sorlerluunniit naalakkersuisuutitaqaraluarpat Nunarput aningaasarsiornikkut nukissiuuteqarnikkullu piorsarneqartariaqarpoq. Nunarsuarmi nukissiuutit minguinnerpaat ilaat ernngup nukinga – Nunatsinni pigisarput atornerulertariaqarparput, qaammaqqutinuinnaannguitsoq kiassarnermuinnaanngitsorlu kisianni aamma suliffeqarfinni suugaluartuniluunniit tamani aammalu soorlu biilivut tamaasa kallerup ineranik ingerlateqalersissinnaavavut ukiut tallimaannaat ingerlaneranni.
Apeqqutaaginnarpoq polikikkut piumaasuseqarnissaq piginnaassuseqarnissarlu´. IA Siumullu aviliariittut imminnut pissusilersorfigiunnaamillutik ukiuni tulliuttuni Nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni kusanartumik inissinnissaa sulissutigisariarpaat – naalakkersuisoqatigiinngikkaluarunilluunnmiit.
Ajornartorsiueqanngilarmii aaqqinneqarsinnaanngitsunik. Nunarput asasarput nukillaarsassanngilarput suleqatigiissinnaannginnerput pissutigiinnarlugu.”
