Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq, Naalagaaffinngornissaq inuiaat tamatta suleqatigiinnikkut anguniartussaavarput.

Pingaarnerunngilaq ulluliinissaq, pingaarnerungaarpoq suliaq tamanit katersuuffiulluni allorassaaqatigiiffiunissaa atatsimuussusermillu pilersitsinissaa.

Naalakkersuinikkut Naalagaaffinngornissaq pingaartinneqarluni Namminiilivinnissamut Naalakkersuisuliisoqarpoq kiisalu Tunngaviusumik Inatsisiliortussanik isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarluni.

Upernaaq manna apriili naalersoq suliakkiissutit allattorsimaffiat isumalioqatigiissitanngortumut tunniunneqarput. Maanna suliassat aallartisarneqarput, qilanaarpugungalu peqatigiinnerup aqqani oqallinnerit aallartinneqarnissaanut.

Qanortoq inuiaat tamatta Naalagaaffinngornissaq unammissutiginagu ataatsimoorfigisigu.

Aatsaat ataatsimoorluta sulissutigigutsigu angusassarput angusinnaavarput.
Ataatsimoorneq nukittuunngortitsisarpoq.

 
Vivian Motzfeldt
04.10.2017

AG: Lars Løkke tunngavissaqarani ataatsimut tapiissutit pillugit asuli siorasaarivoq…

AG-mi ullumi saqqummersumi Qallunaat nunaanni Inatsiseqarnermut Ministerip uppernarsarpaa naalakkersuisuni siulittaasuutitartik Lars Løkke Rasmussen tunngavissaqarani upernaaq Nunatsinnut siorasaarisimasoq, kalaallit ersisaarlugit Danmarkip piumaalleruni ataatsimoortumik tapiissutit peersinnaagai – uffa taamaattoqanngivissoq. Ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatiginninniarnikkut inissinneqartarput – naliginnaq piumasaarsorfigineqarsinnaanatik:

Skærmbillede 2017-09-27 22.36.40

Qallunaatoortaa:

Skærmbillede 2017-09-27 22.36.17

Vivian Motzfeldt: “Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq…”

Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq, sorsunnersuup aappaata kingorna nunarsuarmi nunasiaatillit tamarmik piumaffigineqarput nunasiaatitik namminiilivinnissaanut aqqutissiuutissagaat.

Taamaakkaluartoq nunarput tamatuminnga periarfissiuunneqarsimanngilaq. Ullumikkullu nunarsuarmi ilisimatusarfiit ataqqinarnerpaat ilaannit nunasiaateqarneq qanoq paasisassaanersoq pillugu ersarissumik malitassiaqarpoq ima oqaasertaqartumik:

Nuna aningaasarsiornikkut nunamit allamit kiisalu politikkikkut akuleruffigineqartoq tassaavoq nunasiaq. Taakkulu qulequttat malissagaanni nunarput suli nunasiaavoq. Uannut aqqummik allamik periarfissaqanngilaq pisussaaffitta pingaarnersaat nunatta Naalagaaffinngortinnissaanut piareersarnermiippoq.

Oqaluttuarisaaneq nammineq paasinnittaaserput atorlugu allattariaqarparput. Allat qanoq inuusimanitsinnik ullumilu qanoq inuunitsinnik oqaluttuartittuarpavut. Nalilersuuterpassuit misissuinerpassuit uagutsinnik oqaluttuartut tassaapput alliartuutiginngisavut, taamaapput uagut nammitsinnik oqaluttuarinnginnatsigit.

Oqaluttuarisaaneq nunap inuisa namminneq allassavaat, taamaanngippat allat sinnerluta taamaaliussapput, taamaaliortoqartuarporlumi. Allat sinnerluta oqaluttuartittuarutsigit oqaluttuat uagutsinnik piginnittunngussapput, tassaalissaagullu oqaluttuap inuttai allanit aqunneqartut, namminneq oqaluttuap qanoq ingerlanissannut sunniuteqarsinnaanngitsut.

Taamaammat pingaaruteqaqaaq ingerlatsivinni pisortatut inissisimatinneqartut nunaqavissuunissaat, siulersuisunilu ilaasortaatinneqartut amerlanersaat nunaqavissunik inuttaqartinneqarnissaat. Soorlu aamma ilisimatusarnikkut ingerlatsivitsinni nunaqavissunik oqaatitsinnillu atuisinnaasumik ataqqinnittumillu siuttoqarnissaq pingaaruteqarluinnartoq. Aatsaat taamaaliorutta oqaluttuap qanoq ingerlanissaanut sunniuteqaqataasinnaanerput aqqutissiuutilissavarput, aatsaat taamaaliorutta ingerlatitsiviit nunaqavissunut iluaqutaasussatut ingerlanneqarnissaat qularnaassavarput.

Naqitat oqaluttuarisaanitsinnik oqaluttuartut qimerluualaaraanni isumaqarnartarpoq oqaluttuarisaanerput aatsaat Hans Egedep tikinneratigut aallartissimasoq. Inuit inuiannit pingaartinneqartut nersorlugit takussutissiarineqartarput eqqaassutissiornikkut, atsiinikkut allatigullu. Nunatsinni eqqaassutissat anginersaat initunersaat Nuummi tamanik qulangiisutut inissisimatinneqartoq tassaavoq Hans Egedep eqqaassutissaa. Illoqarfinni ajoqersuisartortitat sunniisimaneri annertuumik takussutissaqartitaapput soorlu aamma naqitani atuarneqarsinnaasuni taamaattoq. Ajunngilaq taamaanniarli oqaluttuarisaanitsinnummi ilaapput, oqaluttuarisaanerli allarpassuarnik imaqarpoq.

Nunatsinni takussutissartalimmik ilisimaneqarpoq uagut siuaagut sioqqullugit nunarput kulturinik arlalinnik najorneqartarsimasoq ingerlaqqissimanngikkunik nunguinnartarsimasunik. Siuaagulli Thulekulturimit kingoqqisutut taaneqartartut tassaapput sakkutigut siuarsimassusertik inuuniallaqqissusertillu tunngavigalugit nunarsuup inuuffigineqarsinnaasortaata killerpiaani inuuginnarsinnaanermik takutitsisimasut.

Inuiaavugut tulluussimaarutissanik ulikkaartut, ullumikkullu aallaavikka inuit sanngisoorsuit tulluusimaarutigalugit saqqummiussara takivallaarujussuartoq qujavunga atuarsinnaagakku. Politikkikkut suliaqarninni neriorsorpassi oqaatsivut naleqartitavullu aallaavigalugit sulinera ingerlattuassallugu, nalunngilara oqaluttuamik piginnittuulissagutta ajugaaffissatuaralugit.


Vivian Motzfeldt, Siumut
Qaqortoq, 17. september 2017

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat

Suliap aallaavia ilisimasariaqarmat!:

Nunatsinni Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarusiaa, Inatsisartut tamarmiullutik taamani 2003-mi katersuuffigalugu isumaqatigiissutigisaat: Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap nalunaarutaa

Qallunaatoortaa aajuna: Selvstyrekommissionens betænkning

OLFI: “Danmark budgetterer kun 1 pct. af BNP på forsvaret”

NATO-mi ilaasortat isumaqatigiissutaat tassaavoq BNP-ip 2%-ia nunat ilaasortat tamarmik atortassagaat.  Taamaalilluni Danmark ukiumut 20 mia. kr.-it (ukiut tamarluinnaasa) sipaarutigisarpaat – Nato-mut pisussaaffimminnut naleqqiullugu. Taakku sipaarutit ilaat pinngitsooratik aamma Nunatta naalagaaffeqatigiinneranit aallaaveqarput – soorunami.

Aajuna atuagassaq:
http://olfi.dk/2016/03/03/danmark-budgetterer-kun-1-pct-af-bnp-paa-forsvaret/

 

Nunarput qaffassaatigalugu DK-p ukiorparujussuarni NATO-mi sipaaruteqarnera

Danmarkip illersornissamut aningaasartuutigisassaraluani – NATO-mi ilaasortat qangaaniilli isumaqatigiissutaat naapertorlugu – ukiuni amerlaqisuni sipaarutigisarsimagai – kigumut aasiit saqqummeqqippoq. Kiisa ameerikkarmiut kanngusaarisalerput.

Aallakaatitami oqalugiaatip 4 min. 30 sek-illu ingerlaneranniit takusariaqarpoq.

Guyana’s Constitution Tunngaviusumik inatsit Guyana-mi

“The region known as “the Guianas” consists of the large shield landmass north of the Amazon River and east of the Orinoco River known as the “land of many waters”. Originally inhabited by several indigenous groups, Guyana was settled by the Dutch before coming under British control in the late 18th century. It was governed as British Guiana, with mostly a plantation style economy until the 1950s. It gained independence in 1966, and officially became a republic within the Commonwealth of Nations in 1970. The legacy of British rule is reflected in the country’s political administration and diverse population, which includes Indian, African, Amerindian, and multiracial groups…”

https://en.wikipedia.org/wiki/Guyana#Government_and_politics

Formation
1667–1814
1814–1966
26 May 1966
• Republic
23 February 1970
6 October 1980

Guyana-mi tunngaviusumik inatsit pillugu allaaserisaq:
https://en.wikipedia.org/wiki/Constitution_of_Guyana

The Constitution of Guyana / Aajuna Guyana-mi tunngaviusumik inatsit:
Guyana: Constitution, 1980 with 1996 reforms

The Republic of Vanuatu

Vanuatu 1980-imi tunngaviusumik inatsiseqalerluni – nunatut namminiilivippoq, uani paasissutissat assigiinngitsut atuarneqarsinnaapput, minnerunngitsumik tunngaviusumik inatsisaat:  Constitution of the Republic of Vanuatu

“The politics of Vanuatu take place within the framework of a constitutional democracy. The constitution provides for a representative parliamentary system. The head of the Republic is an elected President. The Prime Minister of Vanuatu is the head of government.

Executive power is exercised by the government. Legislative power is vested in both the government and parliament. The Judiciary is independent of the executive and the legislature.

These institutions, which date from the country’s independence in 1980, exist alongside traditional systems of leadership and justice upheld by community chiefs…”

Read the whole article about Politics in Vanuatu here:  https://en.wikipedia.org/wiki/Politics_of_Vanuatu

 

Independence
• from France and the United Kingdom
30 July 1980

Read more about Vanuatu here:  https://en.wikipedia.org/wiki/Vanuatu#Government

KNR: “Vivian Motzfeldt: Vi laver forfatning for et selvstændigt Grønland”

Grønlands Forfatningskommission har afholdt sit første møde:

http://knr.gl/da/nyheder/vi-laver-forfatning-et-selvstændigt-grønland

http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/05/190517_forfatningskom