Namminiilivinnissaq partiit akornanni unammissutissaanngilaq!

“…Kalaallit ataatsimoorlutik – ikioqatigiillutik anguniagassarivaat, taannalu aqqutissatuarivarput…” taama ilaatigut oqarpoq Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq Vivian Motzfeldt, aamma Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitami siulittaasuusoq.

Ippassaani apriilip ulluisa 10.-ani Qaqortumi Inatsisartunut KNR-ip aaqqissugaanik qineqqusaartitsinermi, namminiilivinnisaq pillugu oqaatigisai uani takusinnaavatit:


Qaqortumi qineqqusaarneq tamakkiisoq takoqqikkusukkukku, aajuku periarfissat:

Immikkoortoq siulleq: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 1

Immikkoortup aappaa: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 2

Avaqqunneqarsinnaanngitsumik Nunarput Namminiilivikkiartorpoq

Apeqquserneqarsinnaanngitsumik nunarput Namminiilivikkiartorpoq, tassa aqqut pissusissamisoortoq – soorlu eqqumiitsuliortorsuatta tamanna ima oqaatigisimagaa: “Suna pillugu ikiorneqaannarluta inuussaagut? Uagut nammineq sapinngilagut!” Hans Lynge.

Naalakkersuisup siulittaasuata Namminersulivinnissap akisuallaalersinnaaneranik oqariartuutigisai, periuseq nalunngilluagarput, nunat nunasiaasimasut tamarmik nalunngilluagaat atorlugu qulalersitsiniarnertut uggornaraluartumik isigaara.

Siullertut angajoqqaat kikkuugaluartulluunniit meeqqatik inersimasunngorlutik namminneq napatissinnaalernissaat perorsaanerminni siunnerfigisarpaat, taamaaliornikkullu kinguaariit imminnut napatissinnaanerat ukiorpassuarni qularnaarneqartuarsimavoq, ineriartornermi pissusissamisoortoq tassaniimmat tassaniittuassammallu.

Politikkikkut siuttutut inuiaat inooqataaffigisavut nammineernissaminnut sapersutut oqariartorfigisinnaanngilavut, taamak oqariartorneq akisussaaffimmik tigusinissamik kajumilersitsinavianngilaq, ullumikkullu ajornartorsiutitta qitia tassaniippoq pilersuisinnaasut ikiliartorput pilersugassallu amerliartorlutik.

Aappaattut politikkikkut sapiissuseqarneq aqqutissiuinerlu pisussaaffigaarput, oqareernittummi ineriartorneq pissusissamisoortoq avaqqunneqarsinnaanngitsorlu tassaniimmat. Sunaluunniimmi nammineq sapiissuseqarfiginngisaq kinguaassanut suliassiissutigineqarsinnaanngimmat.

Pingajuattut apererusunnarpoq nunarsuarmi nunat namminersortut namminersulivissimasullu ajornartorsiuteqarnatik ingerlasut sumi takussaanersut?  Nunarsuaq nunarsuutillugu iluatsitat iluatsinngitsuukkallu sanileriittuartussaapput soorlu aamma inuunermi oqitsut tamaviaarnartullu sanileriittuartut.

Ingerlaqqitsinnanga Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaanga, oqaaseqatigiit pingaarnerpaatut aallaqqaasiutigineqartut ima oqariartuuteqarmata: “Kalaallit Nunaat allanngortinneqarsinnaanngitsumik namminiivikkiartorpoq aammalu taamatut ingerlaneq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsiviusariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu ataatsimoornissaq pisariaqalerluni”

Naalakkersuisooqatigiit nikinnerminni pingaarnerit ilaattut oqariartuutigaat, namminiilivinnissamik siunnerfeqarnerup inuiannit amerlanerussuteqangaartunik toqqammaveqarluni tunulequtserneqarlunilu ingerlanneqartariaqarnera. Piffissamilu kingullermi Naalakkersuinikkut oqariartuutigineqartut nuna inuiaallu tamakkerlutik ataatsimoortariaqarneranik ersersitsinngillat. Nuna inuiaallu ataatsimoorlutik allorassaaqatigiissappata oqariartuutit imminnut assortuuttut atorlugit ingerlatsinnginnissaq pingaaruteqarpoq, oqariartuutimmi siunnerfiillu imminnut aassortuuttut inuiannik ataatsimoortunik pilersitsisinnaanngimmata.

Namminiilivinnissamut Naalakkersuisoq innuttaasunik ataatsimiititsinerit sineriammi sumiiffippassuarnik tikitsilluni ingerlallualereerpai, tassanilu paatsoorneqarsinnaanngitsumik inuiaat oqariartuutigisaqattaarpaat “Politikkerit allannguinissaminnut sapiissuseqartariaqartut” Qinersinerup takutittuarpaa politikkikkut Namminersulivinnissamik pingaartitaqartut amerlanerussuteqangaarlutik qinigaajuartartut tamannalu aqqutissatsinnik tikkuussineruvoq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Sorsunnersuup aappaata kingorna FN (nunat tamalaat kattuffiat) aallartinneqarpoq, sorsunnerit nunarsuatsinnik aserueqisut inuppassuarnillu naleqartut peqqinnginnissaat qularnaarniarlugu.  Tamannalu pitsaasumik tunngavissinneqassappat avaqqunneqarsinnaanngisumik nunat nunasiaateqartut piumaffigineqarput nunasiaatiminnik namminersortunngorsaassasut, taamaaliornermilu nunasiaminnut ikiuutissasut aqqutissiuissasullu. Piumaffigineqarput nunasiaasut kiffaanngissutsip anersaavanik utertitsivigineqassasut, tamat naligiimmik oqartussanerannik ilisimalersinneqassasut kiisalu minnerunngitsumik aningaasarsiornikkut namminneq napatilernissaannut aqqutissiuunneqassasut. Taamak piumaffigineqartunut ilaavoq Qallunaat Naalagaaffiat (Danmark), naalagaaffilli taanna peqqussutigineqartut avaqqullugit iliuuseqarpoq, nunarput nunasiatut isigineqaqqunagu naalagaaffimminnut naligiimmik ilanngutivittutut suaarutigaa. Taamaaliornikkut Qallunaat Nunaata Nalagaaffiit Peqatigiinnit malinnaavigineqarnani nunarput qanorsuaq pisinnaanngorpaa.

Tamakkoqqissaalli tunngavigalugit Qallunaat Nunaat nunatsinnut annertoorujussuarmik pisussaaffeqarpoq. Pisussaaffigaa kiffaanngissutsip nammineersinnaanerullu anersaavanik peqalerseqqissalluta, pisussaaffigaa aningaasarsiornikkut nammitsinnik napatissinnaalernissatsinnut aqqutissiuusseqataassalluni, pisussaaffigaa ukiorpassuarni nunatta aningaasatigut qanoq annertutigisumik iluanaarutiginnissimanerminik qulaajaassalluni…ilarpassuilu ilanngullugit.

Naggasiullugu apeqqutigerusutara ataasiinnaavoq: Sumi nunamik takunikuuvit uagutsitulli pisuussuteqartigisumik nammineernissamilli ersisumik qulartumillu?!?

 

Vivian Motzfeldt,
Siumut

 

Siumut: “SULISSUTIGAARPUT NUNATTA NAALAGAAFFINNGORNISSAA.”

“SULISSUTIGAARPUT NUNATTA NAALAGAAFFINNGORNISSAA

Siumup siuttuuffigalugu naammasillugu suliaraa Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imi anguneqarnera, aamma Siumup siuttuuffigalugu naammasillugu suliaraa Namminersorluni Oqartussaanerup 2009-imi anguneqarnera. Siumup Namminersorluni Oqartussaaneq naalagaaffinngornissamut ikaarsaariarnissamut aaqqissuussinertut isigaa, taamaammat Siumup sulissutiginiarpaa Kalaallit Nunatta tunngaviusumik inatsisissaata pimoorullugu suliarineqarnissaa, kalaallinit namminneq suliarineqarluni ilusilersorneqarlunilu.

Siumup anguniarpaa ataqqeqatigiilluni suleqatigiillunilu naalagaaffeqatigiinnerup kiffaanngissuseqarfiusup (free association) piviusunngortinnissaa. Siumut isumaqarpoq inuiaqatigiit imminnut aalajangiiffigisinnaatitaanerat ataqqisariaqartoq.

Siumup anguniarpaa nunatta naalagaaffinngornissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkisumik akisussaaffigilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit oqartussaaffigineqarata.

Siumup kissaatigaa uagut, nunatta inui, nammineerluta killilersugaanatalu nunatta soqutigisai pillugit nunanik allanik isumaqatigiissuteqartalernissarput – pinngitsaaliissummik nakkutilliisoqarata.

Siumut isumaqarpoq inuiaat kalaallit nunat tamalaat akornanni inatsisit naapertorlugit inuiattut immikkuullarissutut isigineqartariaqartut akuerineqartariaqartullu.

Siumup pilersikkumavai inuiaqatigiit kikkunnut tamanut pitsaasumik atugassaqartitsisut naligiimmillu periarfissaqartitsisut.

Siumup pilersikkumavai nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq imaluunniit ammip qalipaataa apeqqutaatinnagit.

Inuiaqatigiit nutaaliaasut atugarissaartut nunamilu kikkut tamarmik kiffaanngissuseqarfigisaanni toqqissisimaffigisaannilu taamaallaat ineriartorsinnaassapput innuttaasut nammineq inuunerminnut, ilaquttaminnut, eqqaaminuminnut suleqatiminnut inuttaaqatiminnullu akisussaaqataasutut misigisi-mappata.

Siumup suliniutigiuassavaa inuttut atugarisatigut aningaasaqarnikkullu naligiinngissutsit nalimmassarneqarnissaat.

Naligiinnerup ilagaattaaq kikkut tamarmik naligiimmik ilinniarsinnaatitaanissaat – aammalu nammineq piginnaasat aallaavigalugit suliffeqarsinnaasariaqarneq. Naligiinneq demokratiip tunngavigissavaa inuit tamarmik naligiimmik naleqassusiat aallaavigalugu.

Kalaallit Nunatsinni innuttaaqataasugut ikinnerput akueralugu inuiaqatigiittut aaqqissuussisariaqarpugut kikkut tamarmik kissaatigisartik malillugu pisinnaasaminnik atuisinnaanngortillugit, nunatsinnilu ataatsimooqatigiinnerput mianeralugu.”

Siumup partiitut anguniagai tamakkiisut uani atuarneqarsinnaapput:
http://siumut.gl/sites/default/files/public/Siumup_anguniagai_2014-2017_KAL_0.pdf