Avaqqunneqarsinnaanngitsumik Nunarput Namminiilivikkiartorpoq

Apeqquserneqarsinnaanngitsumik nunarput Namminiilivikkiartorpoq, tassa aqqut pissusissamisoortoq – soorlu eqqumiitsuliortorsuatta tamanna ima oqaatigisimagaa: “Suna pillugu ikiorneqaannarluta inuussaagut? Uagut nammineq sapinngilagut!” Hans Lynge.

Naalakkersuisup siulittaasuata Namminersulivinnissap akisuallaalersinnaaneranik oqariartuutigisai, periuseq nalunngilluagarput, nunat nunasiaasimasut tamarmik nalunngilluagaat atorlugu qulalersitsiniarnertut uggornaraluartumik isigaara.

Siullertut angajoqqaat kikkuugaluartulluunniit meeqqatik inersimasunngorlutik namminneq napatissinnaalernissaat perorsaanerminni siunnerfigisarpaat, taamaaliornikkullu kinguaariit imminnut napatissinnaanerat ukiorpassuarni qularnaarneqartuarsimavoq, ineriartornermi pissusissamisoortoq tassaniimmat tassaniittuassammallu.

Politikkikkut siuttutut inuiaat inooqataaffigisavut nammineernissaminnut sapersutut oqariartorfigisinnaanngilavut, taamak oqariartorneq akisussaaffimmik tigusinissamik kajumilersitsinavianngilaq, ullumikkullu ajornartorsiutitta qitia tassaniippoq pilersuisinnaasut ikiliartorput pilersugassallu amerliartorlutik.

Aappaattut politikkikkut sapiissuseqarneq aqqutissiuinerlu pisussaaffigaarput, oqareernittummi ineriartorneq pissusissamisoortoq avaqqunneqarsinnaanngitsorlu tassaniimmat. Sunaluunniimmi nammineq sapiissuseqarfiginngisaq kinguaassanut suliassiissutigineqarsinnaanngimmat.

Pingajuattut apererusunnarpoq nunarsuarmi nunat namminersortut namminersulivissimasullu ajornartorsiuteqarnatik ingerlasut sumi takussaanersut?  Nunarsuaq nunarsuutillugu iluatsitat iluatsinngitsuukkallu sanileriittuartussaapput soorlu aamma inuunermi oqitsut tamaviaarnartullu sanileriittuartut.

Ingerlaqqitsinnanga Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaanga, oqaaseqatigiit pingaarnerpaatut aallaqqaasiutigineqartut ima oqariartuuteqarmata: “Kalaallit Nunaat allanngortinneqarsinnaanngitsumik namminiivikkiartorpoq aammalu taamatut ingerlaneq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsiviusariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu ataatsimoornissaq pisariaqalerluni”

Naalakkersuisooqatigiit nikinnerminni pingaarnerit ilaattut oqariartuutigaat, namminiilivinnissamik siunnerfeqarnerup inuiannit amerlanerussuteqangaartunik toqqammaveqarluni tunulequtserneqarlunilu ingerlanneqartariaqarnera. Piffissamilu kingullermi Naalakkersuinikkut oqariartuutigineqartut nuna inuiaallu tamakkerlutik ataatsimoortariaqarneranik ersersitsinngillat. Nuna inuiaallu ataatsimoorlutik allorassaaqatigiissappata oqariartuutit imminnut assortuuttut atorlugit ingerlatsinnginnissaq pingaaruteqarpoq, oqariartuutimmi siunnerfiillu imminnut aassortuuttut inuiannik ataatsimoortunik pilersitsisinnaanngimmata.

Namminiilivinnissamut Naalakkersuisoq innuttaasunik ataatsimiititsinerit sineriammi sumiiffippassuarnik tikitsilluni ingerlallualereerpai, tassanilu paatsoorneqarsinnaanngitsumik inuiaat oqariartuutigisaqattaarpaat “Politikkerit allannguinissaminnut sapiissuseqartariaqartut” Qinersinerup takutittuarpaa politikkikkut Namminersulivinnissamik pingaartitaqartut amerlanerussuteqangaarlutik qinigaajuartartut tamannalu aqqutissatsinnik tikkuussineruvoq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Sorsunnersuup aappaata kingorna FN (nunat tamalaat kattuffiat) aallartinneqarpoq, sorsunnerit nunarsuatsinnik aserueqisut inuppassuarnillu naleqartut peqqinnginnissaat qularnaarniarlugu.  Tamannalu pitsaasumik tunngavissinneqassappat avaqqunneqarsinnaanngisumik nunat nunasiaateqartut piumaffigineqarput nunasiaatiminnik namminersortunngorsaassasut, taamaaliornermilu nunasiaminnut ikiuutissasut aqqutissiuissasullu. Piumaffigineqarput nunasiaasut kiffaanngissutsip anersaavanik utertitsivigineqassasut, tamat naligiimmik oqartussanerannik ilisimalersinneqassasut kiisalu minnerunngitsumik aningaasarsiornikkut namminneq napatilernissaannut aqqutissiuunneqassasut. Taamak piumaffigineqartunut ilaavoq Qallunaat Naalagaaffiat (Danmark), naalagaaffilli taanna peqqussutigineqartut avaqqullugit iliuuseqarpoq, nunarput nunasiatut isigineqaqqunagu naalagaaffimminnut naligiimmik ilanngutivittutut suaarutigaa. Taamaaliornikkut Qallunaat Nunaata Nalagaaffiit Peqatigiinnit malinnaavigineqarnani nunarput qanorsuaq pisinnaanngorpaa.

Tamakkoqqissaalli tunngavigalugit Qallunaat Nunaat nunatsinnut annertoorujussuarmik pisussaaffeqarpoq. Pisussaaffigaa kiffaanngissutsip nammineersinnaanerullu anersaavanik peqalerseqqissalluta, pisussaaffigaa aningaasarsiornikkut nammitsinnik napatissinnaalernissatsinnut aqqutissiuusseqataassalluni, pisussaaffigaa ukiorpassuarni nunatta aningaasatigut qanoq annertutigisumik iluanaarutiginnissimanerminik qulaajaassalluni…ilarpassuilu ilanngullugit.

Naggasiullugu apeqqutigerusutara ataasiinnaavoq: Sumi nunamik takunikuuvit uagutsitulli pisuussuteqartigisumik nammineernissamilli ersisumik qulartumillu?!?

 

Vivian Motzfeldt,
Siumut

 

Icelandic independence movement

The Icelandic Independence movement (Icelandic: Sjálfstæðisbarátta Íslendinga) was the collective effort made by Icelanders to achieve self-determination and independence from the Kingdom of Denmark throughout the 19th and early 20th century.

Iceland received a constitution and limited home rule in 1874. A minister for Icelandic affairs was appointed to the Danish cabinet in 1904. Full independence was granted in 1918 through the Danish-Icelandic Act of Union. This was followed by the severance of all ties to Denmark with the declaration of the republic in 1944.

Continue reading here: https://en.wikipedia.org/wiki/Icelandic_independence_movement

Flag_of_Iceland

Scottish independence

Scottish independence (Scots: Scots unthirldom,[1] Scottish Gaelic: Neo-eisimeileachd na h-Alba) is a political aim of various political parties, advocacy groups, and individuals in Scotland (which is a country of the United Kingdom) for the country to become an independent sovereign state.

Continue reading here: https://en.wikipedia.org/wiki/Scottish_independence

Flag_of_Scotland