Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq, sorsunnersuup aappaata kingorna nunarsuarmi nunasiaatillit tamarmik piumaffigineqarput nunasiaatitik namminiilivinnissaanut aqqutissiuutissagaat.
Taamaakkaluartoq nunarput tamatuminnga periarfissiuunneqarsimanngilaq. Ullumikkullu nunarsuarmi ilisimatusarfiit ataqqinarnerpaat ilaannit nunasiaateqarneq qanoq paasisassaanersoq pillugu ersarissumik malitassiaqarpoq ima oqaasertaqartumik:
Nuna aningaasarsiornikkut nunamit allamit kiisalu politikkikkut akuleruffigineqartoq tassaavoq nunasiaq. Taakkulu qulequttat malissagaanni nunarput suli nunasiaavoq. Uannut aqqummik allamik periarfissaqanngilaq pisussaaffitta pingaarnersaat nunatta Naalagaaffinngortinnissaanut piareersarnermiippoq.
Oqaluttuarisaaneq nammineq paasinnittaaserput atorlugu allattariaqarparput. Allat qanoq inuusimanitsinnik ullumilu qanoq inuunitsinnik oqaluttuartittuarpavut. Nalilersuuterpassuit misissuinerpassuit uagutsinnik oqaluttuartut tassaapput alliartuutiginngisavut, taamaapput uagut nammitsinnik oqaluttuarinnginnatsigit.
Oqaluttuarisaaneq nunap inuisa namminneq allassavaat, taamaanngippat allat sinnerluta taamaaliussapput, taamaaliortoqartuarporlumi. Allat sinnerluta oqaluttuartittuarutsigit oqaluttuat uagutsinnik piginnittunngussapput, tassaalissaagullu oqaluttuap inuttai allanit aqunneqartut, namminneq oqaluttuap qanoq ingerlanissannut sunniuteqarsinnaanngitsut.
Taamaammat pingaaruteqaqaaq ingerlatsivinni pisortatut inissisimatinneqartut nunaqavissuunissaat, siulersuisunilu ilaasortaatinneqartut amerlanersaat nunaqavissunik inuttaqartinneqarnissaat. Soorlu aamma ilisimatusarnikkut ingerlatsivitsinni nunaqavissunik oqaatitsinnillu atuisinnaasumik ataqqinnittumillu siuttoqarnissaq pingaaruteqarluinnartoq. Aatsaat taamaaliorutta oqaluttuap qanoq ingerlanissaanut sunniuteqaqataasinnaanerput aqqutissiuutilissavarput, aatsaat taamaaliorutta ingerlatitsiviit nunaqavissunut iluaqutaasussatut ingerlanneqarnissaat qularnaassavarput.
Naqitat oqaluttuarisaanitsinnik oqaluttuartut qimerluualaaraanni isumaqarnartarpoq oqaluttuarisaanerput aatsaat Hans Egedep tikinneratigut aallartissimasoq. Inuit inuiannit pingaartinneqartut nersorlugit takussutissiarineqartarput eqqaassutissiornikkut, atsiinikkut allatigullu. Nunatsinni eqqaassutissat anginersaat initunersaat Nuummi tamanik qulangiisutut inissisimatinneqartoq tassaavoq Hans Egedep eqqaassutissaa. Illoqarfinni ajoqersuisartortitat sunniisimaneri annertuumik takussutissaqartitaapput soorlu aamma naqitani atuarneqarsinnaasuni taamaattoq. Ajunngilaq taamaanniarli oqaluttuarisaanitsinnummi ilaapput, oqaluttuarisaanerli allarpassuarnik imaqarpoq.
Nunatsinni takussutissartalimmik ilisimaneqarpoq uagut siuaagut sioqqullugit nunarput kulturinik arlalinnik najorneqartarsimasoq ingerlaqqissimanngikkunik nunguinnartarsimasunik. Siuaagulli Thulekulturimit kingoqqisutut taaneqartartut tassaapput sakkutigut siuarsimassusertik inuuniallaqqissusertillu tunngavigalugit nunarsuup inuuffigineqarsinnaasortaata killerpiaani inuuginnarsinnaanermik takutitsisimasut.
Inuiaavugut tulluussimaarutissanik ulikkaartut, ullumikkullu aallaavikka inuit sanngisoorsuit tulluusimaarutigalugit saqqummiussara takivallaarujussuartoq qujavunga atuarsinnaagakku. Politikkikkut suliaqarninni neriorsorpassi oqaatsivut naleqartitavullu aallaavigalugit sulinera ingerlattuassallugu, nalunngilara oqaluttuamik piginnittuulissagutta ajugaaffissatuaralugit.
Vivian Motzfeldt, Siumut
Qaqortoq, 17. september 2017
