Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq, Naalagaaffinngornissaq inuiaat tamatta suleqatigiinnikkut anguniartussaavarput.

Pingaarnerunngilaq ulluliinissaq, pingaarnerungaarpoq suliaq tamanit katersuuffiulluni allorassaaqatigiiffiunissaa atatsimuussusermillu pilersitsinissaa.

Naalakkersuinikkut Naalagaaffinngornissaq pingaartinneqarluni Namminiilivinnissamut Naalakkersuisuliisoqarpoq kiisalu Tunngaviusumik Inatsisiliortussanik isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarluni.

Upernaaq manna apriili naalersoq suliakkiissutit allattorsimaffiat isumalioqatigiissitanngortumut tunniunneqarput. Maanna suliassat aallartisarneqarput, qilanaarpugungalu peqatigiinnerup aqqani oqallinnerit aallartinneqarnissaanut.

Qanortoq inuiaat tamatta Naalagaaffinngornissaq unammissutiginagu ataatsimoorfigisigu.

Aatsaat ataatsimoorluta sulissutigigutsigu angusassarput angusinnaavarput.
Ataatsimoorneq nukittuunngortitsisarpoq.

 
Vivian Motzfeldt
04.10.2017

Vivian Motzfeldt: “Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq…”

Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq, sorsunnersuup aappaata kingorna nunarsuarmi nunasiaatillit tamarmik piumaffigineqarput nunasiaatitik namminiilivinnissaanut aqqutissiuutissagaat.

Taamaakkaluartoq nunarput tamatuminnga periarfissiuunneqarsimanngilaq. Ullumikkullu nunarsuarmi ilisimatusarfiit ataqqinarnerpaat ilaannit nunasiaateqarneq qanoq paasisassaanersoq pillugu ersarissumik malitassiaqarpoq ima oqaasertaqartumik:

Nuna aningaasarsiornikkut nunamit allamit kiisalu politikkikkut akuleruffigineqartoq tassaavoq nunasiaq. Taakkulu qulequttat malissagaanni nunarput suli nunasiaavoq. Uannut aqqummik allamik periarfissaqanngilaq pisussaaffitta pingaarnersaat nunatta Naalagaaffinngortinnissaanut piareersarnermiippoq.

Oqaluttuarisaaneq nammineq paasinnittaaserput atorlugu allattariaqarparput. Allat qanoq inuusimanitsinnik ullumilu qanoq inuunitsinnik oqaluttuartittuarpavut. Nalilersuuterpassuit misissuinerpassuit uagutsinnik oqaluttuartut tassaapput alliartuutiginngisavut, taamaapput uagut nammitsinnik oqaluttuarinnginnatsigit.

Oqaluttuarisaaneq nunap inuisa namminneq allassavaat, taamaanngippat allat sinnerluta taamaaliussapput, taamaaliortoqartuarporlumi. Allat sinnerluta oqaluttuartittuarutsigit oqaluttuat uagutsinnik piginnittunngussapput, tassaalissaagullu oqaluttuap inuttai allanit aqunneqartut, namminneq oqaluttuap qanoq ingerlanissannut sunniuteqarsinnaanngitsut.

Taamaammat pingaaruteqaqaaq ingerlatsivinni pisortatut inissisimatinneqartut nunaqavissuunissaat, siulersuisunilu ilaasortaatinneqartut amerlanersaat nunaqavissunik inuttaqartinneqarnissaat. Soorlu aamma ilisimatusarnikkut ingerlatsivitsinni nunaqavissunik oqaatitsinnillu atuisinnaasumik ataqqinnittumillu siuttoqarnissaq pingaaruteqarluinnartoq. Aatsaat taamaaliorutta oqaluttuap qanoq ingerlanissaanut sunniuteqaqataasinnaanerput aqqutissiuutilissavarput, aatsaat taamaaliorutta ingerlatitsiviit nunaqavissunut iluaqutaasussatut ingerlanneqarnissaat qularnaassavarput.

Naqitat oqaluttuarisaanitsinnik oqaluttuartut qimerluualaaraanni isumaqarnartarpoq oqaluttuarisaanerput aatsaat Hans Egedep tikinneratigut aallartissimasoq. Inuit inuiannit pingaartinneqartut nersorlugit takussutissiarineqartarput eqqaassutissiornikkut, atsiinikkut allatigullu. Nunatsinni eqqaassutissat anginersaat initunersaat Nuummi tamanik qulangiisutut inissisimatinneqartoq tassaavoq Hans Egedep eqqaassutissaa. Illoqarfinni ajoqersuisartortitat sunniisimaneri annertuumik takussutissaqartitaapput soorlu aamma naqitani atuarneqarsinnaasuni taamaattoq. Ajunngilaq taamaanniarli oqaluttuarisaanitsinnummi ilaapput, oqaluttuarisaanerli allarpassuarnik imaqarpoq.

Nunatsinni takussutissartalimmik ilisimaneqarpoq uagut siuaagut sioqqullugit nunarput kulturinik arlalinnik najorneqartarsimasoq ingerlaqqissimanngikkunik nunguinnartarsimasunik. Siuaagulli Thulekulturimit kingoqqisutut taaneqartartut tassaapput sakkutigut siuarsimassusertik inuuniallaqqissusertillu tunngavigalugit nunarsuup inuuffigineqarsinnaasortaata killerpiaani inuuginnarsinnaanermik takutitsisimasut.

Inuiaavugut tulluussimaarutissanik ulikkaartut, ullumikkullu aallaavikka inuit sanngisoorsuit tulluusimaarutigalugit saqqummiussara takivallaarujussuartoq qujavunga atuarsinnaagakku. Politikkikkut suliaqarninni neriorsorpassi oqaatsivut naleqartitavullu aallaavigalugit sulinera ingerlattuassallugu, nalunngilara oqaluttuamik piginnittuulissagutta ajugaaffissatuaralugit.


Vivian Motzfeldt, Siumut
Qaqortoq, 17. september 2017

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat

Suliap aallaavia ilisimasariaqarmat!:

Nunatsinni Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarusiaa, Inatsisartut tamarmiullutik taamani 2003-mi katersuuffigalugu isumaqatigiissutigisaat: Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap nalunaarutaa

Qallunaatoortaa aajuna: Selvstyrekommissionens betænkning

KNR: “Vivian Motzfeldt: Vi laver forfatning for et selvstændigt Grønland”

Grønlands Forfatningskommission har afholdt sit første møde:

http://knr.gl/da/nyheder/vi-laver-forfatning-et-selvstændigt-grønland

http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/05/190517_forfatningskom

 

KNR: “Vivian Motzfeldt: Isumalioqatigiissitaq nunatta naalagaaffinngornissaanut sulissutiginnilersoq”

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq siullermeerluni ataatsimiippoq:

http://knr.gl/kl/nutaarsiassat/isumalioqatigiissitaq-nunatta-naalagaaffinngornissaanut-sulissutiginnilersoq

http://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2017/05/190517_forfatningskom

Grønlands samarbejde med Danmark – Koblingen mellem tilskud og handel

“Forord

Grønland og Danmark har en fælles målsætning om at skabe en selvbærende økonomi her i landet. Denne målsætning kræver, at indtjeningen stiger i Grønland som alternativ til overførsel af tilskud og statsligt finansierede aktiviteter her i landet.

Denne rapports formål er at vurdere, hvordan kravene til en selvbærende økonomi kan imødekommes med en forøgelse af eksisterende og nye erhverv her i landet på basis af forandringer i det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark.

Det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark kan opdeles i to dele:
1) Statens finansiering af aktiviteter vedrørende Grønland.
2) Samhandel mellem Grønland og Danmark.

I Selvstyrekommissionens betænkning udpeger kommissionen en afhængighedsøkonomi ude fra bl.a. følgende karakteristiska i en traditionel arbejdsdeling mellem Grønland og Danmark:

  • Grønland er fortsat afhængig af overførselsindkomster i form af bloktilskuddet.
  • Lovgivning og administration er påvirket af den udvikling, der sker i Danmark, fordi der sker vidensoverførsel via tilkaldt arbejdskraft.
  • Den grønlandske samhandel med omverdenen sker fortsat for størstedelen via Danmark. En stor del af denne samhandel er virksomhedsintern eksport og import, fordi mange virksomheder i Grønland er ejet af eller på anden måde tilknyttet danske virksomheder. Samtidig har de store grønlandske eksportvirksomheder af fisk og skaldyr danske datterselskaber.
  • Finansstrukturen i Grønland er tæt tilknyttet den danske finansstruktur. Således er begge banker beliggende i Grønland ejet af eller tæt tilknyttet danske banker, og der findes ikke andre kreditinstitutter i Grønland.

Denne rapport fokuserer specielt på, hvordan forandringer i dette samarbejde i Rigsfællesskabet mellem Grønland og Danmark kan skabe grundlag for et moderniseret Rigsfællesskab på basis af en fælles målsætning om et Grønland med en selvbærende økonomi…”

Nalunaarusiaq tamaat uani atuaruk / Læs hele rapporten her:
Trade report – Handel og Tilskud

Namminersorneq pillugu inatsit

Aajuna Namminesorneq pillugu inatsit:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/GL/Selvstyre/Namminersorneq_pillugu_inatsit.pdf

Aamma aajuna qallunaatut:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/DK/Selvstyre/Lov%20om%20Grønlands%20Selvstyre.pdf

Aamma tuluttuumut nutsernera aajuna:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Engelske-tekster/Act%20on%20Greenland.pdf

Grønland har sat kurs mod selvstændighed

Illersornissamut isumaqatigiissut pillugu ataatsimoorluni oqaaseqaat.

Inuussutissarsiornermut, Sulisoqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisup aamma Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaasa ataatsimoorlutik oqaaseqaataat.

Kalaallisut: http://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2017/04/110417_Faelleserklaering

Qallunaatut: http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/04/110417_Faelleserklaering

Avaqqunneqarsinnaanngitsumik Nunarput Namminiilivikkiartorpoq

Apeqquserneqarsinnaanngitsumik nunarput Namminiilivikkiartorpoq, tassa aqqut pissusissamisoortoq – soorlu eqqumiitsuliortorsuatta tamanna ima oqaatigisimagaa: “Suna pillugu ikiorneqaannarluta inuussaagut? Uagut nammineq sapinngilagut!” Hans Lynge.

Naalakkersuisup siulittaasuata Namminersulivinnissap akisuallaalersinnaaneranik oqariartuutigisai, periuseq nalunngilluagarput, nunat nunasiaasimasut tamarmik nalunngilluagaat atorlugu qulalersitsiniarnertut uggornaraluartumik isigaara.

Siullertut angajoqqaat kikkuugaluartulluunniit meeqqatik inersimasunngorlutik namminneq napatissinnaalernissaat perorsaanerminni siunnerfigisarpaat, taamaaliornikkullu kinguaariit imminnut napatissinnaanerat ukiorpassuarni qularnaarneqartuarsimavoq, ineriartornermi pissusissamisoortoq tassaniimmat tassaniittuassammallu.

Politikkikkut siuttutut inuiaat inooqataaffigisavut nammineernissaminnut sapersutut oqariartorfigisinnaanngilavut, taamak oqariartorneq akisussaaffimmik tigusinissamik kajumilersitsinavianngilaq, ullumikkullu ajornartorsiutitta qitia tassaniippoq pilersuisinnaasut ikiliartorput pilersugassallu amerliartorlutik.

Aappaattut politikkikkut sapiissuseqarneq aqqutissiuinerlu pisussaaffigaarput, oqareernittummi ineriartorneq pissusissamisoortoq avaqqunneqarsinnaanngitsorlu tassaniimmat. Sunaluunniimmi nammineq sapiissuseqarfiginngisaq kinguaassanut suliassiissutigineqarsinnaanngimmat.

Pingajuattut apererusunnarpoq nunarsuarmi nunat namminersortut namminersulivissimasullu ajornartorsiuteqarnatik ingerlasut sumi takussaanersut?  Nunarsuaq nunarsuutillugu iluatsitat iluatsinngitsuukkallu sanileriittuartussaapput soorlu aamma inuunermi oqitsut tamaviaarnartullu sanileriittuartut.

Ingerlaqqitsinnanga Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaanga, oqaaseqatigiit pingaarnerpaatut aallaqqaasiutigineqartut ima oqariartuuteqarmata: “Kalaallit Nunaat allanngortinneqarsinnaanngitsumik namminiivikkiartorpoq aammalu taamatut ingerlaneq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsiviusariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu ataatsimoornissaq pisariaqalerluni”

Naalakkersuisooqatigiit nikinnerminni pingaarnerit ilaattut oqariartuutigaat, namminiilivinnissamik siunnerfeqarnerup inuiannit amerlanerussuteqangaartunik toqqammaveqarluni tunulequtserneqarlunilu ingerlanneqartariaqarnera. Piffissamilu kingullermi Naalakkersuinikkut oqariartuutigineqartut nuna inuiaallu tamakkerlutik ataatsimoortariaqarneranik ersersitsinngillat. Nuna inuiaallu ataatsimoorlutik allorassaaqatigiissappata oqariartuutit imminnut assortuuttut atorlugit ingerlatsinnginnissaq pingaaruteqarpoq, oqariartuutimmi siunnerfiillu imminnut aassortuuttut inuiannik ataatsimoortunik pilersitsisinnaanngimmata.

Namminiilivinnissamut Naalakkersuisoq innuttaasunik ataatsimiititsinerit sineriammi sumiiffippassuarnik tikitsilluni ingerlallualereerpai, tassanilu paatsoorneqarsinnaanngitsumik inuiaat oqariartuutigisaqattaarpaat “Politikkerit allannguinissaminnut sapiissuseqartariaqartut” Qinersinerup takutittuarpaa politikkikkut Namminersulivinnissamik pingaartitaqartut amerlanerussuteqangaarlutik qinigaajuartartut tamannalu aqqutissatsinnik tikkuussineruvoq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Sorsunnersuup aappaata kingorna FN (nunat tamalaat kattuffiat) aallartinneqarpoq, sorsunnerit nunarsuatsinnik aserueqisut inuppassuarnillu naleqartut peqqinnginnissaat qularnaarniarlugu.  Tamannalu pitsaasumik tunngavissinneqassappat avaqqunneqarsinnaanngisumik nunat nunasiaateqartut piumaffigineqarput nunasiaatiminnik namminersortunngorsaassasut, taamaaliornermilu nunasiaminnut ikiuutissasut aqqutissiuissasullu. Piumaffigineqarput nunasiaasut kiffaanngissutsip anersaavanik utertitsivigineqassasut, tamat naligiimmik oqartussanerannik ilisimalersinneqassasut kiisalu minnerunngitsumik aningaasarsiornikkut namminneq napatilernissaannut aqqutissiuunneqassasut. Taamak piumaffigineqartunut ilaavoq Qallunaat Naalagaaffiat (Danmark), naalagaaffilli taanna peqqussutigineqartut avaqqullugit iliuuseqarpoq, nunarput nunasiatut isigineqaqqunagu naalagaaffimminnut naligiimmik ilanngutivittutut suaarutigaa. Taamaaliornikkut Qallunaat Nunaata Nalagaaffiit Peqatigiinnit malinnaavigineqarnani nunarput qanorsuaq pisinnaanngorpaa.

Tamakkoqqissaalli tunngavigalugit Qallunaat Nunaat nunatsinnut annertoorujussuarmik pisussaaffeqarpoq. Pisussaaffigaa kiffaanngissutsip nammineersinnaanerullu anersaavanik peqalerseqqissalluta, pisussaaffigaa aningaasarsiornikkut nammitsinnik napatissinnaalernissatsinnut aqqutissiuusseqataassalluni, pisussaaffigaa ukiorpassuarni nunatta aningaasatigut qanoq annertutigisumik iluanaarutiginnissimanerminik qulaajaassalluni…ilarpassuilu ilanngullugit.

Naggasiullugu apeqqutigerusutara ataasiinnaavoq: Sumi nunamik takunikuuvit uagutsitulli pisuussuteqartigisumik nammineernissamilli ersisumik qulartumillu?!?

 

Vivian Motzfeldt,
Siumut