KNR: “Vivian Motzfeldt: Vi laver forfatning for et selvstændigt Grønland”

Grønlands Forfatningskommission har afholdt sit første møde:

http://knr.gl/da/nyheder/vi-laver-forfatning-et-selvstændigt-grønland

http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/05/190517_forfatningskom

 

KNR: “Vivian Motzfeldt: Isumalioqatigiissitaq nunatta naalagaaffinngornissaanut sulissutiginnilersoq”

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq siullermeerluni ataatsimiippoq:

http://knr.gl/kl/nutaarsiassat/isumalioqatigiissitaq-nunatta-naalagaaffinngornissaanut-sulissutiginnilersoq

http://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2017/05/190517_forfatningskom

Grønlands samarbejde med Danmark – Koblingen mellem tilskud og handel

“Forord

Grønland og Danmark har en fælles målsætning om at skabe en selvbærende økonomi her i landet. Denne målsætning kræver, at indtjeningen stiger i Grønland som alternativ til overførsel af tilskud og statsligt finansierede aktiviteter her i landet.

Denne rapports formål er at vurdere, hvordan kravene til en selvbærende økonomi kan imødekommes med en forøgelse af eksisterende og nye erhverv her i landet på basis af forandringer i det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark.

Det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark kan opdeles i to dele:
1) Statens finansiering af aktiviteter vedrørende Grønland.
2) Samhandel mellem Grønland og Danmark.

I Selvstyrekommissionens betænkning udpeger kommissionen en afhængighedsøkonomi ude fra bl.a. følgende karakteristiska i en traditionel arbejdsdeling mellem Grønland og Danmark:

  • Grønland er fortsat afhængig af overførselsindkomster i form af bloktilskuddet.
  • Lovgivning og administration er påvirket af den udvikling, der sker i Danmark, fordi der sker vidensoverførsel via tilkaldt arbejdskraft.
  • Den grønlandske samhandel med omverdenen sker fortsat for størstedelen via Danmark. En stor del af denne samhandel er virksomhedsintern eksport og import, fordi mange virksomheder i Grønland er ejet af eller på anden måde tilknyttet danske virksomheder. Samtidig har de store grønlandske eksportvirksomheder af fisk og skaldyr danske datterselskaber.
  • Finansstrukturen i Grønland er tæt tilknyttet den danske finansstruktur. Således er begge banker beliggende i Grønland ejet af eller tæt tilknyttet danske banker, og der findes ikke andre kreditinstitutter i Grønland.

Denne rapport fokuserer specielt på, hvordan forandringer i dette samarbejde i Rigsfællesskabet mellem Grønland og Danmark kan skabe grundlag for et moderniseret Rigsfællesskab på basis af en fælles målsætning om et Grønland med en selvbærende økonomi…”

Nalunaarusiaq tamaat uani atuaruk / Læs hele rapporten her:
Trade report – Handel og Tilskud

Namminersorneq pillugu inatsit

Aajuna Namminesorneq pillugu inatsit:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/GL/Selvstyre/Namminersorneq_pillugu_inatsit.pdf

Aamma aajuna qallunaatut:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/DK/Selvstyre/Lov%20om%20Grønlands%20Selvstyre.pdf

Aamma tuluttuumut nutsernera aajuna:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Engelske-tekster/Act%20on%20Greenland.pdf

Grønland har sat kurs mod selvstændighed

Illersornissamut isumaqatigiissut pillugu ataatsimoorluni oqaaseqaat.

Inuussutissarsiornermut, Sulisoqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisup aamma Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaasa ataatsimoorlutik oqaaseqaataat.

Kalaallisut: http://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2017/04/110417_Faelleserklaering

Qallunaatut: http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/04/110417_Faelleserklaering

Avaqqunneqarsinnaanngitsumik Nunarput Namminiilivikkiartorpoq

Apeqquserneqarsinnaanngitsumik nunarput Namminiilivikkiartorpoq, tassa aqqut pissusissamisoortoq – soorlu eqqumiitsuliortorsuatta tamanna ima oqaatigisimagaa: “Suna pillugu ikiorneqaannarluta inuussaagut? Uagut nammineq sapinngilagut!” Hans Lynge.

Naalakkersuisup siulittaasuata Namminersulivinnissap akisuallaalersinnaaneranik oqariartuutigisai, periuseq nalunngilluagarput, nunat nunasiaasimasut tamarmik nalunngilluagaat atorlugu qulalersitsiniarnertut uggornaraluartumik isigaara.

Siullertut angajoqqaat kikkuugaluartulluunniit meeqqatik inersimasunngorlutik namminneq napatissinnaalernissaat perorsaanerminni siunnerfigisarpaat, taamaaliornikkullu kinguaariit imminnut napatissinnaanerat ukiorpassuarni qularnaarneqartuarsimavoq, ineriartornermi pissusissamisoortoq tassaniimmat tassaniittuassammallu.

Politikkikkut siuttutut inuiaat inooqataaffigisavut nammineernissaminnut sapersutut oqariartorfigisinnaanngilavut, taamak oqariartorneq akisussaaffimmik tigusinissamik kajumilersitsinavianngilaq, ullumikkullu ajornartorsiutitta qitia tassaniippoq pilersuisinnaasut ikiliartorput pilersugassallu amerliartorlutik.

Aappaattut politikkikkut sapiissuseqarneq aqqutissiuinerlu pisussaaffigaarput, oqareernittummi ineriartorneq pissusissamisoortoq avaqqunneqarsinnaanngitsorlu tassaniimmat. Sunaluunniimmi nammineq sapiissuseqarfiginngisaq kinguaassanut suliassiissutigineqarsinnaanngimmat.

Pingajuattut apererusunnarpoq nunarsuarmi nunat namminersortut namminersulivissimasullu ajornartorsiuteqarnatik ingerlasut sumi takussaanersut?  Nunarsuaq nunarsuutillugu iluatsitat iluatsinngitsuukkallu sanileriittuartussaapput soorlu aamma inuunermi oqitsut tamaviaarnartullu sanileriittuartut.

Ingerlaqqitsinnanga Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaanga, oqaaseqatigiit pingaarnerpaatut aallaqqaasiutigineqartut ima oqariartuuteqarmata: “Kalaallit Nunaat allanngortinneqarsinnaanngitsumik namminiivikkiartorpoq aammalu taamatut ingerlaneq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsiviusariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu ataatsimoornissaq pisariaqalerluni”

Naalakkersuisooqatigiit nikinnerminni pingaarnerit ilaattut oqariartuutigaat, namminiilivinnissamik siunnerfeqarnerup inuiannit amerlanerussuteqangaartunik toqqammaveqarluni tunulequtserneqarlunilu ingerlanneqartariaqarnera. Piffissamilu kingullermi Naalakkersuinikkut oqariartuutigineqartut nuna inuiaallu tamakkerlutik ataatsimoortariaqarneranik ersersitsinngillat. Nuna inuiaallu ataatsimoorlutik allorassaaqatigiissappata oqariartuutit imminnut assortuuttut atorlugit ingerlatsinnginnissaq pingaaruteqarpoq, oqariartuutimmi siunnerfiillu imminnut aassortuuttut inuiannik ataatsimoortunik pilersitsisinnaanngimmata.

Namminiilivinnissamut Naalakkersuisoq innuttaasunik ataatsimiititsinerit sineriammi sumiiffippassuarnik tikitsilluni ingerlallualereerpai, tassanilu paatsoorneqarsinnaanngitsumik inuiaat oqariartuutigisaqattaarpaat “Politikkerit allannguinissaminnut sapiissuseqartariaqartut” Qinersinerup takutittuarpaa politikkikkut Namminersulivinnissamik pingaartitaqartut amerlanerussuteqangaarlutik qinigaajuartartut tamannalu aqqutissatsinnik tikkuussineruvoq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Sorsunnersuup aappaata kingorna FN (nunat tamalaat kattuffiat) aallartinneqarpoq, sorsunnerit nunarsuatsinnik aserueqisut inuppassuarnillu naleqartut peqqinnginnissaat qularnaarniarlugu.  Tamannalu pitsaasumik tunngavissinneqassappat avaqqunneqarsinnaanngisumik nunat nunasiaateqartut piumaffigineqarput nunasiaatiminnik namminersortunngorsaassasut, taamaaliornermilu nunasiaminnut ikiuutissasut aqqutissiuissasullu. Piumaffigineqarput nunasiaasut kiffaanngissutsip anersaavanik utertitsivigineqassasut, tamat naligiimmik oqartussanerannik ilisimalersinneqassasut kiisalu minnerunngitsumik aningaasarsiornikkut namminneq napatilernissaannut aqqutissiuunneqassasut. Taamak piumaffigineqartunut ilaavoq Qallunaat Naalagaaffiat (Danmark), naalagaaffilli taanna peqqussutigineqartut avaqqullugit iliuuseqarpoq, nunarput nunasiatut isigineqaqqunagu naalagaaffimminnut naligiimmik ilanngutivittutut suaarutigaa. Taamaaliornikkut Qallunaat Nunaata Nalagaaffiit Peqatigiinnit malinnaavigineqarnani nunarput qanorsuaq pisinnaanngorpaa.

Tamakkoqqissaalli tunngavigalugit Qallunaat Nunaat nunatsinnut annertoorujussuarmik pisussaaffeqarpoq. Pisussaaffigaa kiffaanngissutsip nammineersinnaanerullu anersaavanik peqalerseqqissalluta, pisussaaffigaa aningaasarsiornikkut nammitsinnik napatissinnaalernissatsinnut aqqutissiuusseqataassalluni, pisussaaffigaa ukiorpassuarni nunatta aningaasatigut qanoq annertutigisumik iluanaarutiginnissimanerminik qulaajaassalluni…ilarpassuilu ilanngullugit.

Naggasiullugu apeqqutigerusutara ataasiinnaavoq: Sumi nunamik takunikuuvit uagutsitulli pisuussuteqartigisumik nammineernissamilli ersisumik qulartumillu?!?

 

Vivian Motzfeldt,
Siumut

 

Partii Naleraq: “Nunatta naalagaaffinngornissaa Partii Naleqqap pingaarnertut sulissutigerusuppaa.”

“Partii Naleraq ataatsimeersuartitsereerluni anguniakkat siulersuisullu nutaat inissititereerlugit imatut nalunaaruteqassaaq.

Nunatta naalagaaffinngornissaa Partii Naleqqap pingaarnertut sulissutigerusuppaa.

Oqaatsivut atorfeqartitsinerlu:

  • Oqaatsivut pisortatigoortumik oqaasiupput; taamaammat Namminersornermi inatsit § 20 malillugu kinguneqartitsisoqartariaqalerpoq. Ileqquliutiinnarlugu suut tamaasa qallunaatuunngorlugit nutserisitsinersuaq unittariaqalerpoq.
  • Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaluttarfiannilu kalaallisuinnaq oqaluttariaqalerpugut.
  • Namminersorlutik oqartussani sulisunngorniaraanni aamma kalaallisut oqalussinnaanissaq piumasaqaataassaaq, nunami naalaagaaffinngorniartoq sulissunneqassaaq nammineq inumminik.”

Partii Naleqqap anguniagai tamakkiisut uani atuarneqarsinnaapput:
http://pn.dotnetnuke.gl/kl-gl/Anguniakkat

 

D: “Taamaattumik sammisariaqarparput qanoq imminut napatittumik aningaasaqalissanerluta, tamanna namminersornissamut toqqammaviummat.”

“NAMMINERSORNEQ

Kikkut tamarmik paasisimalersimatsiaqqavaat kissaatigilerutsigut ingerlaannaq namminersulersinnaalluta. Kikkulli tamarmik aamma nalunngilaat namminersornerup kingunerissagaa Qallunaat Nunaanniit aningaasanik tapiissutisisarnerup uninnera. Taamaattumik sammisariaqarparput qanoq imminut napatittumik aningaasaqalissanerluta, tamanna namminersornissamut toqqammaviummat.Imminut napatittumik aningaasaqarneq angujumallugu inuiaqatigiinnik nutaaliaasunik pilersitsisariaqarpugut sinneqartoorutinik pilersitsiffiusinnaasunik. Tamassuma piumasaraa ilaatigut najugaqariusitta allanngortinnissaanut piareersimanissarput, tassani nunaqarfiit amerlavallaarnerat aningaasaqarnitsinnik artorsartitsisuulluni.

Ullumerninngaanniit aningaasarsiornerujumalluta toqqammavivinnik pilersitsisariaqarpugut avammut tunisassiornerput nalitunerulersissinnaajumallugu. Nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnermi sunniuteqarluartumik peqataanissap piumasaqaatigivaa sunniuteqarluartumik unamillersinnaassuseqarluartumillu inuussutissarsiortoqarnissaq. Inuussutissarsiortunut sinaakkutit pitsaanerpaat pilersinneqassapput ilinniartitaanermut, ilisimatuutut misissuinermut nutaaliornermullu aningaasaliissutit qaffannerisigut – malugalugu ilinniarfiit pitsaasut nunat tamalaat akornannitulli pitsaassusillit. Naammassisaqarluarsinnaaneq, naammassisaqarsinnaanermut atortut pitsaanerit kiisalu qaffasittumik ilinniagalinnik sulisartoqarneq annertusiartuinnartumik suliffeqarfiit unammillersinnaassusaannut sunniuteqaleriartussapput taamaattumillu avammut tunisassiorsinnaanermut aammalu Kalaallit Nunaanni suliffissaqartitsinermut. Tamanna aqqutissatuaavoq imminut napatittumik aningaasaqalernissamut taamaattumillu aqqutissatuaalluni Kalaallit Nunaata namminersornissaanut takorluuinermik piviusunngortitsinissamik.”

Demokraatit partiitut anguniagai tamakkiisut uani atuarneqarsinnaapput:
http://demokraatit.gl/kl-gl/politikki/anguniakkat.aspx

 

 

 

Atassut: “Namminersuleriartuaarneq isumannaatsumik piviusorsiortumillu ingerlasariaqarpoq…”

Naalagaaffeqatigiinneq

Nunarsuarmioqatigiinni innuttaasut ataatsimoornerujartuinnarneranni naalagaaffiit assigiinngitsut imminnut qanilliartorlutik ineriartorfianni aammalu allaat ataatsimut kattunnissaminnut aqqutissiulerfianni ATASSUT isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni partiinit ataasiakkaanit namminersulernissamik kissaatigineqartut nunarsuarmioqatitta sinnerinut tulluartuunngitsut.

Soorunami inuiaqatigiiuvugut, aammalu soorunami kulturerput immikkuullarissuunerpullu illersussallugit, kisiannili Danmarkimit nunarsuarmioqatinillu avissaarutta naleqassuserput annerulissasoq uppersissagutsigu tamanna nunarsuarmioqatitsinnut attaveqarnitsinni akisoorujussuanngorsinnaavoq .

Kalaallit Nunaata piffissap sivisuallaanngitsup ingerlanerani naalagaaffittut namminersortutut anguniagai piviusorsiortuunngitsut piviusunngortinneqassappata tamanna inuiaqatigiit ilarpassuisa inuuniarnermut tunngaviaannut akisoorujussuussaaq. Tamannaannaanngilarli, aammattaaq aningaasaqarnermik aqutsinitsinnut pitsaasumut piviusorsiortumullu pilersinnialikkatsinnut aseruutaassalluni.

Taamaattumik ATASSUT-ip naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineersinnaaneq isumaqatigaa, imaanngitsoq ATASSUT-ip naalagaaffeqatigiinneq aammalu naalagaaffiup ataatsimoortumik tapissutai sinnassaatitut atorniarmagit, taamaanngilluinnarpoq.

Namminersuleriartuaarneq isumannaatsumik piviusorsiortumillu ingerlasariaqarpoq, taamaalilluta qulakkiissagatsigu innuttaasut tamarmik peqataanissaat. Tassami piffissaq ingerlassaaq inuiaqatigiittut imminnut makitinnissaata aammalu nunatta aningaasaqarnikkut imminut napatilernissaata, taamalu nunatut namminersortunngornissaat, tungaanut.

Innuttaasut naalagaaffittut namminersortutut anguniakkanut piviusorsiortuunngitsunut piginnaatitsissappata, taava innuttaasut aammattaaq inuuniarnermi atukkamik pitsaannginnerulernissaat piareersimaffigisariaqarpaat. Kiffartuussineq pitsaannginnerulissaaq, tamatumanilu kikkut eqqugaassappat? Inuiaqatigiinni sanngiitsortaasut akisoorujussuarmik akiliisussanngussapput.”

 

Atassutip partiitut anguniagai tamakkiisut uani atuarneqarsinnaapput:
http://atassut.gl/wp-content/uploads/2014/10/Dokument44_ATASSUT_IP-POLITIKKIA.pdf

 

IA: “Inuit Ataqatigiit Nunatta aningasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa sulissutigaat”

 

Siunissaq

Namminersorneq pillugu isumaqatigiissutikkut Nunatsinni nammineq tunngaviusumik inatsisissatsinnik suliamik aallartitsisinnaanermut pisinnaatitaaffeqarnerput qulakkeerneqarpoq, namminersornerlu pillugu inatsit immini Nunatta aningaasatigut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaanik ineriartortitsisinnaanermut sinaakkusiisuuvoq.

Inuit Ataqatigiit pingaartippaat, tunngaviusumik inatsisissamut piareersaataasumik sulinerup sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqarnissaa. Suliami tassani innuttaasut sapinngisamik annertunerpaamik akuutinneqassapput isumagineqassaarlu inuiaqatigiinni tunngaviusumik naleqartitavut pillugit oqallittoqarnissaa.

Aamma Inuit Ataqatigiit pingaartitaraat, aningaasatigut ineriartortitsineq avatangiisitigut, inuiaqatigiinni isumaginninnikkullu piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu ingerlanneqassasoq.

Nunatta tunngaviusumik inatsisissaanut piareersaataasumik sulineq tunngaviliilluartuussaaq nunatta kinguariinnit tulliuttunit ineriartorteqqinneqarnissaanut. Suliami inuit pisinnaatitaaffii, kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat akisussaaqataanerlu eqqarsaatigineqartuassapput, kiisalu aamma inuiaqatigiit akornanni nunatta, imartatta pisuussutittalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu atuisariaqarnerannik sammiveqassalluni.

 

Peqatigisaanik tunngaviusumik inatsisissamik piareersaataasumik suliaqarnermi erseqqissaavigine- qassaaq siunissami Kalaallit Nunaat namminersulivissimasoq silarsuarmioqatigiit akornanni qanoq inissisimassanersoq.”

IA-p partiitut anguniagai tamakkiisut aajuku:

http://ia.gl/bcknd/wp-content/uploads/Tunngaviusumik-siunnerfiit-FINAL.pdf