Asasakka Siumukkormioqatikka

Asasakka Siumukkormioqatikka,

Piffissami sivitsortumi partiitsinni pisut partiitsinnullu ajoraluartumik iluaqutaanngitsut amerlapput – Nukippassuit atorneqartuarput eqqunngitsup eqqortunngortinniarneqarnerannut – eqqunngitsup eqqortuulersinniarnerinut nukiit atorneqarpallaarujussuartut tassaasussaagaluarput nunatta ingerlatitaanerani partiitta siumut sammisumik politikkikkut avatangiisinut allanngorartuartunut naleqqunnerpaamik politikkeqartuarnissaminut atugassaagalui.

Pissutsit ullumikkut atuuttut taamaattussaannartut, sunalu tamaat tikillugu manngertiinnarluta isiginngitsuusaaginnarlugillu pissagaluarutta tamatta takusinnaavarput iluarsiinissaq ajornarsigaluttuinnassasoq partiitsinnullu ilisarinnissinnaanerput tammaraluttuinnassasoq annilaanngatigisama annersaraat. Taamaammat iliuuseqartariaqarpugut, parteerput Siumut inuppassuit nuannaarlutik, kajumillutik oqalliseqataallutillu piginneqataasutut misigitinneqarfiat utertittariaqalerparput kingusinaartinnata.

Pisut kingumut qiviarlugit
Eqqaamaneqartariaqarpoq ukioq kingulleq 2019-imi maajip aallartilaarnerani Siumumi Inatsisartuni ilaasortat arfinillit Naalakkersuisunilu ilaasortaq ataaseq, pissutsinik naammagiliillutik Siumup siulittaasua tatigiunnaarlugu avammut nalunaaruteqarmata. Taamani Siumup siulittaasuata naaperiaanera najuuttugut tamatta eqqaamavarput ima oqarmat: Tulliani Siumut ataatsimeersualerpat siulittaasussarsiornermi nammineq  sassaqqinniarnani, taamaalillunilu Siumup naalakkersuisuutitaqarnermini imminnut uppisinnginniassammat ataatsimeersuartoqarnissaata tungaanut ingerlaqqikkallarnissaa naaperiaassutitut tamanit isumaqatigiissutigineqarluni.

Tamatuma kingorna siulittaasussarsiornissamut Erik Jensen sassarluni nalunaarpoq November-imi 2019 uangalu tamatuma kingorna Januar 2020 Siulittaasussarsiuunnermut ilanngullunga nalunaaruteqarlunga. Kim Kielsen kingusiinnakkut Julimi ataatsimeersuarnissaagaluaq sioqqutilaarlugu isummani neriorsuutigisimasanilu allanngortissimallugit aamma nammineq sassaqqinniarluni nalunaaruteqarpoq. 

Tassa pisut tulleriinneri taamaapput, oqartariaqarpungali taamatut sassarnitsinniit partiitta iluani siulittaasumit tapersersortaanillu tujormisitaanerput assut annertusimammat – uffa partiitsinnut pitsaanerussaq pillugu sassartugut. Partiimi sassartut arlaqaraangata tamanna partiip nukittuneranik ersersitsinerugaluarpoq atorluagassaq,  killormulli pisoqarpoq. Piffissap ingerlanerani ilutsinni siorasaarinerit partiitsinniillu anisitaanissamik siorasaarinerit ataasiunngitsut ingerlanneqarput. Qulequttat  isummerfigineqartariaqavissut allaat tikkuartuussutaalernerat aallartippoq nukinnik atuiffiusimaqisut. 

Assersuutissanut ilaasut pingaarnersaattut taasinnaasara tassaavoq upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnissaanik aaliangiussisimaneq arlaleriarluni uannut tikkuartuusutaasimammat ilaatigut oqaatsit ima nipeqartut anngunneqartarlutik: Siumup Inatsisartut siulittaasuattut issiatippaatsit upernaakkullu ataatsimiinnissaq attatiinnarniarukku inissisimaffiit nalilersorneqartariaqarpoq! Tamatta ilisimasatsitut, Inatsisartuni ataatsimiinnissaq ataatsimiinnginnissarluunniit Inatsisartut kisimik aaliangigassaraat, Naalakkersuisut siulittaasuannit akuleruffigineqartussaanngitsoq.  Arajutsiuminaappoq qulequttani amerlavallaarujussuartuni pissaanerup Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni avissimanera ataqqineqarnani akuleruffigineqartuarmat, soorlu Inatsisartut Naalakkersuisut sulinerannut nakkutiginnittussaanerat aamma aporfilersorneqartuartoq. Pissutsit taamak ilisimanerat Siumumi kingusinaartinnata iliuuseqarfigisariaqavippagut.

Aamma qanorluunniit pingaluaraanni oqaatigineqanngitsoorsinnaanngilaq suliaq nipisaat suaannut siulittaasullu angallatiminik attartortitsisimaneranut tunngasut tamatsinnut tujormisitsingaarsimasut, partiittalu isigineqarneranik annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasut. Ukiakkut ataatsimiinnerup aallartinngilaarnerani Kukkunersiuinermut ataatsimiitsitaliap Naalakkersuisut Siulittaasuannut tunngasoq suliartik saqqummiuppaat. Tassani isornartorsiuineq uparuaanerlu sakkortunerpaaq Naalakkersuisut siulittaasuannut qulequttani arlaqaqisuni inerniliilluni oqariartuutigineqarpoq. Tamatuma kingorna Kukkunersiuinermik ataatsimiitsitaliaq siulittaasumit tapersersortaanillu apeqqusersorneqarpoq, suliassarinngisaminik suliaqarsimasutut tikkuartorneqarluni, naak apeqquserneqarsinnaanngitsumik suliassaqarfigisami iluanni suliamik ingerlatsigaluartut.  

Aamma Inatsisartut suleriaasiat kiisalu Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat suunngitsutut inatsisaanngitsutullu ilutsinni Naalakkersuisup Siulittaasuannit oqariartuutigineqarput. 

Inatsisartut, tassa innuttaasut qinigaat, Naalakkersuisut sulinerannik nakkutiginnittussaapput, aamma paasissutissanik pisariaqartinneqartunik Inatsisartut sulinerminni isertuunniarneqarsinnaanngillat, tamatullu sulinerat apeqqusersorniarneqarnanilu unitsinniarneqarsinnaanngilaq – ajoraluartumilli pissutsit atuuttut taamaapput tamannalu partiitsinnut iluaqutaanngilluinnarpoq. Taamaammat kingusinaartinnata iliuuseqartariaqarpugut.

Kiisa immaqa puiulerparput parteerput inuit ataasiakkaat pillugit atanngimmat, politikkikkulli inuiaqatigiinnut tamanut pitsaanerusussaq pillugu suleqatigiiffiummat. 

Siumut isigisa – ingerlaqqitta
Siumuugatta siumut isigisariaqarpugut – piffissanngorpoq ingerlaqqinnissamut. Soorunami tamatta Siumup Anguniagai aallaavigalugit politikkikkut sulinitsinni siunnerfeqarpugut, naluneqanngilarli aamma taakku assigiinngisitaartumik ilaanni isumaqartinneqarlutillu isummersorfigineqartarmata. Taamaammat piffissanngorsoraara oqaluuserissallugu partiimi siuttussatta qulequttani pingaarnerni qanoq ittunik isummersuuteqarluni Siumup anguniagaanik suliniuteqarniarnersoq, qulequtarpassuarni innuttaasut isummersorlutalu oqaasertalersueqataalluta peqataanissarput kissaatigaat. Soorlu qulequttani imaattuni:

1. Nunatta namminiilivinnissaa, qanoq qaqagulu? Maanna Siumup siulittaasuata oqartarneratuut uagut suliassarinngisarput kinguaassattali suliassaat. Taamak eqqarsarneq uanga isumaqatiginngilluinnarpara, tassami uagut suliarisinnaanagit oqariartuutigisavut qanoq ililluta kinguaassatsinnut suliakkiissuttigisinnaannginnatsigu?

2. Tunngaviusumik Inatsisiliornermi Siumup inissisimanera – Qulequttami innuttaasut oqalliseqataanissaat qilanaarineqarluni utaqqineqarsimasoq kiisa inuit nipangiuppaat. Qularinngilara Siumup siulittaasuanut suliap tapersersornera pingaartinneqarnerulluni inissisimasoqartuuppat aamma innuttaasut akornanni peqataanissamut piumassuseq annerungaassagaluartoq.

3. Kalaallit oqaatsitta allaffissornermi salliutinneqarnissaat qanoq angujartuaarneqassava?
Oqaatsitta pingaartinneqarnissaannik ippassaaneerannguaq uanga aatsaat sulissuteqalinngilanga. Oqaatsivut pingaartinneqarlutik allaffissornikkut tamakkiisumik atorneqalernissaat uanga Inatsisartunut ilaasortaaleramali qulequttani arlalippassuarnik aaliangiiffigisassanik oqallisissianillu qaqitsisarnikkut sulissutigiuarsimavara ilaatigut Nunatsinni tamakkiisumik allaffissornikkut atuutsinneqalernissaat 2025-imi anguneqassasoq oqariartuutiginikuullugu. Qallunaat oqaasiisa takornartat oqaasiini salliutinneqartut tuluit oqaasiinik taarseriartuaarneqarnissaat sulissutigineqartariaqartutut oqariartuutigisimasanni ilaapput. Tupinnartuliaanngilaq oqaatsitsinnik taakkulu ingerlatsinermi atorneqarnissaannik siunnerfilimmik  sulinerup ingerlanneqarnissaannik angusaqarusunneq – Oqaatsit pissaaneqalersitsisuupput ilisimasanillu katersinermi sakkuullutik – Nalunngilluinnarpara inuiannguani oqaatsivut atorlugit ingerlatsineq tamakkiisumik angussallugu immini suliassaasoq annertooq, piumassuseqaraannili anguneqarsinnaasoq upperilluinnarpara, taamaammat taamak ikitsiginerput toqqammavilersuutigineqaraangat naammagineq ajorpara takussutissaqareerpormi soorlu Savalimmiuni tamanna tamakkiisumik atortinneqartoq, taamaaliorsimasullu imminnut ataqqigamik arlaanaataluunniit taamaattussaanera apeqqusersunngimmagu. Nunatta allaffissornikkut ingerlatitaanera inunnut milliuunilikkaanut naleqqussarneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq. Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqarpoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

4. Naleqattitat pillugit oqallinneq inuiaat kissaatigaat – Apeqquserneqarsinnaanngitsumik Siumuuvunga partiillu naleqartitai anguniagaalu aallaavigalugit sulinissaq pingaartittuaannarlugu – Siumuuninniilli pingaarnerujuaannarpoq inuiaat ataasiusut pilersissallugit – Tunngaviusumimmi tamatta pingaartitaraarput  – Partii avaqqullugu inuiattut ataasiusutut pingaartitavut ataatsimoorfivut oqallisigineqartariaqalerput. Tamanna inuiaat kissaatigaat qulequttamilu oqalliseqataarusulutik. Ilumoorsinnaanngilarmi taamak ikitsigaluta avissaartuffissat salliutinneqarneri ajoraluartumik inituallaartarneri – Inuiaat avissaartuussimasut avataanit ajugaaffigissallugit ajornannginnerujuaannarpoq taamaammat qulequtarpassuarni ataatsimoorfivut pituussinneqartariaqarput ukiorpassuarnullu isumaqatigiissusiorfigineqarlutik. Inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaarujussuartumik atugaqalersimanitta ataatsimoornissaraluatsinnik avissaartitsigaluttuinnartut isiginngitsuusaarsinnaanngilagut.

5. Inuusuttorpassuit ullumikkut ilinniaratillu suliffeqanngitsut 3000 tikillugit amerlassuseqartut kikkunnit pilersorneqarpat? – Ilumoorsinnaanngilaq inuusuttut kinguaariinni akisussaaffippassuarnik tigusisussat ullumikkut sumiiffissineqarsimanngitsut amerlangaarmata allaat ajunaarnersuartut oqaatigineqarsinnaasutut isigineqartariaqartutut nalilerakku.

6. Aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuap suliaa pillugu parteerput qanoq isummersueqataanissaa piareersartariaqarpoq, takorloorneqarsinnaanngilarmi ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatigiumaagai maliinnarneqartussatut Siumumit inissisimasoqassasoq. Uanga isumaqarpunga ataatsimiititaliarsuup suliaa naammassiniariarpat, suliaq partiinut tamanut erngerluni agguaanneqassasoq, tamatumalu kinguninngua uagut Siumumi immikkut ittumik taannarpiaq qulequtaralugu ataatsimiitsitsinermik aaqqissuussissasugut – partiitsinni sapinngisamik siammasinnerpaamik peqataaffigineqartussamik. Tamatumanilu ilaatigut pisassiissutit piginnittunut amerlanerusunut qanoq iliornikkut piviusorsiortumik agguaanneqartalernissaannik periusissiornissaq, pisassiissutit ukiumiit ukiumut agguaanneqartartut aalajangersimasumik pigineqartunngorlugit inissisimasalissanersut, inuttat atugaannut pisinnaatitaaffiinillu tunngasut qanoq siunissami inissisimassappat, kalaallinik aqumiunik amerlanerusunik ilinniartitsinissaq qanoq piviusunngortinneqassava il.il. pillugit tassani eqqartorneqartariaqarluni.

7. Isorliunerusuni inuussutissarsiutinik inerisaaneq – Nunaqarfiit ineriartoqqinnissaminnut periarfissallit periarfissakinnerusullu periusissiuunneqarnissaat piviusunngortariaqarpoq. Siumut tassaajuarpoq Nunatsinni partiini tamanik siammasinnerpaamik tapersersorneqartoq politikkeqartorlu. Qulequttalli tamakku oqallisigineqartariaqarput inuit pineqartut peqatigalugit – aamma Siumup iluani siumoqatit peqatigalugit.

8. Nunatta pisuussutaanik naleqarnerulersitsineq anguneqassappat ilinniartitaanerup iluani pisariaqartitat ersarissuliuutigineqartariaqarput. Tamanna qineqqusaarutaannaanani piviusunngortinneqassappat aporfiusinnaasut tamaasa qulaajarneqarneratigut inerisarneqartariaqarpoq, ilinniartitaanerup ilinniartitseqqittarnerullu aaqqissuunneratigut. Naleqarnerulersitsineq pimoorussamik ineriartortinneqassappat minnerunngitsumik suliffissuarni tunisassiorfiusuni sulisorpassuit pimoorussamik, aalajangersimasumillu ingerlaavartumik ilinniartinneqartarnissaannut aningaasaliinnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassa naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiussaguit aningaasaliisariaqarputit. 

9. Naalakkersuisuni qinikkat Siumukkormiut amigaataapput, tupinnanngilarli piumasuerummat Siulittaasut Inatsisartunilu qinikkat akornanni suleqatigiinnerup akornani tatigeqatigiinneq innarlersimammat. Tassaneeqqissaarporli aamma tikkuartorneqaatigilikkatta annerit ilaat – qinikkat avataaniillu tiguinnakkat oqumaaqatigiinnginnerujussuat pilersinneqarsimasoq.

10. Partiit allat suleqatigalugit ingerlatsinissamik kikkut Siumup anguniagaanik siuarsaataaqataasinnaaneruppat?  Siumup Naalakkersuisullu siulittaasuat tassaasariaqarpoq partiit siuttuinik tamanik suleqatiserinnilluni qulequttani pingaaruteqarluinnartuni, inuuniarnikkullu oqinnerusumik naligiinnerusumillu inuuneqarnissatsinnut tunngaviusunik naaperiaalluni ukiunut arlariinnut isumaqatigiissusiortoqarsinnaanngorlugu – isumaqatigiisutigisagummi qulequttat amerlaqaat. Atukkatigut periarfissarisatigullu naligiinnginneq annertusiartuinnartoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut qulequtarpassuit qinikkat amerlanerussuteqangaartut naapeqatigiiffigisinnaasai sumiissusersipallannerisigut isumaqatigiissusiorfiginerasigullu suliat ingerlaqqittariaqarput.

11. Partii ataatsimoortoq pilerseqqinneqarnissaanni suleqatigiinneq pitsaasumik aqqutissiuunneqartariaqarpoq, parteerput qangatut oqalliffiulluni nuannaarnermillu toqqammaveqarluni, orniginartuulluni suleqatigiiffiusariaqarpoq. Tamanna Siumup pisariaqartippaa, tamanna nunatta pisariaqartippaa. Partiitsinni suleqataarusunneq ataatsimoornerlu nuannersoq isummersoqatigiiffiusorlu uterteqqittariaqarpoq, orniginarluni katersuuffiunissaq amingaatigiligarput nassaareqqittariaqarparput. Maanna pissutsit ima iligaluttuinnarput, allaat ukiorpassuarni partiitsinni suleqataallutillu isummersueqataasut tunuartilersimallutik.

Nuannarigaanni nuannarinngikkaannilu pissutsit piviusut taamaapput.  Siulersuisuunerit politikkikkut isummersoqataatinneqarnissaannik pingaartitsineq piugallarmat ukiut tamaasa qanorluunniit partii aningaasatigut ajornartoortigigaluaraangat tikillutik Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaanik naapeqatiginninneq pingaartinneqarsimasoq atorneerulluinnartoq uterteqqinneqartariaqalerpoq – Ilumoorsinnaanngilarmi ajornartoorluinnarnermi aatsaat Siulersuisuunerit oqarasuaatikkut aggersarneqarlutik tusaaniarneqartassappata.

12. Suliffeqarfiit pisortat ingerlataasa sinerissamut siammarneqarnissaat piaartumik naammassineqartariaqarpoq – Periarfissat nunat immikkoortuini naligiinnerusumik periarfissiissutaalinngippata inuttut inuuniarnikkullu periarfissat naligiinnginnerat akueralugulu taamaaginnartussatut isigilersimassavarput iliuuseqarfigiumanagulu. 

Pissaaneq maniguulluni atugassaavoq
Ukioq manna takuarput, Nunarsuatsinni inuiassuit qanoq ilungersortigalutik tamat oqartussaaqataanerannik eriaginninnertik aatsaat taamak sakkortutigisumik takutikkaat. Takuarputtaaq nunat pissaanilissuit naalagarsui pissaanermik tigumminninnerminnik iperaajumajunnaartutut pissusilersornerat, qinersisartunik qanoq nalilerneqarnersoq. Paasivarput pissaaneq maniguulluni tusarnaarsinnaassuseqarluni atugassaasoq. Amerlanerussuteqarneq kisiat tunngavilersuutiginagu inuilli qinigaat ataqqillugit ikinnerussuteqartunik aamma naalaarsinnaanermit oqaloqatigiissinnaanermillu tunngaveqassasut  – Tamat oqartussaaqataanerat inuiaat taasinermikkut peqataaffigisartagaat kisiat naammassissallugu naammanngilaq aqqutaani inunnik peqateqarneq oqaloqateqarneq sumullu ingerlaniarnermik oqaluttuarsinnaassuseq aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq.

Sassarpunga
Sassarpunga partiip anguniagai inoqatinillu peqateqallaqqissuseq tusarnaarsinnaaneq naaperiaasitsisinnaanerlu immikkut piginnaaneqarfigisutut misigisarama. 

Vivian Motzfeldtimik ateqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga  – Savaateqarfimmi peroriartorpunga qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlerni tulliullunga. Innarluutilimmik angajoqarpunga tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut taamaattumillu oqaaseqqaannut tusilartut oqaasii ilaapput. Ilinniagaqarneq pingaartikkakku angajoqqaakka qimajaarlugit mikininniit nammineq napatinneq allanillu naatsorsuuteqarpallaarani  inuuneq atuliaarpara.

Ernera angajulleq ilinniarnertuunngorniaarfimmi ilinniartuuninni inunngorpoq – tullia Ilinniarfissuarmi ilinniarninni inunngorpoq – pingajuat Ilisimatusarfimmi ilinniarninni inunngorpoq – aatsaallu sisamaat inunngormat erninermi sulinngiffeqarneq sunaasoq misigaara.

Ueqarpunga politikkikkut sulinermi misilittagaqarluartumik tapersersortigilluakkannik.

Ullut ataatsimeersuarnissatsinnut qalliartulertormata oqaloqatigiinneq aallartiffeqaqqullugu qulequttat pingaartitannut ilaasut taamaalillunga qilanaartuutigaakka – Qineqqusaartut isertuaatsumik isummaminnik saqqummiussisarmata.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt
08.11.2020

Namminiilivinnissaq partiit akornanni unammissutissaanngilaq!

“…Kalaallit ataatsimoorlutik – ikioqatigiillutik anguniagassarivaat, taannalu aqqutissatuarivarput…” taama ilaatigut oqarpoq Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq Vivian Motzfeldt, aamma Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitami siulittaasuusoq.

Ippassaani apriilip ulluisa 10.-ani Qaqortumi Inatsisartunut KNR-ip aaqqissugaanik qineqqusaartitsinermi, namminiilivinnisaq pillugu oqaatigisai uani takusinnaavatit:


Qaqortumi qineqqusaarneq tamakkiisoq takoqqikkusukkukku, aajuku periarfissat:

Immikkoortoq siulleq: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 1

Immikkoortup aappaa: Qaqortumi qineqqusaarneq Imm. 2

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq

Namminiilivinnissaq imaluunniit Naalagaaffinngornissaq politikkikkut unammissutaasussaanngilaq, Naalagaaffinngornissaq inuiaat tamatta suleqatigiinnikkut anguniartussaavarput.

Pingaarnerunngilaq ulluliinissaq, pingaarnerungaarpoq suliaq tamanit katersuuffiulluni allorassaaqatigiiffiunissaa atatsimuussusermillu pilersitsinissaa.

Naalakkersuinikkut Naalagaaffinngornissaq pingaartinneqarluni Namminiilivinnissamut Naalakkersuisuliisoqarpoq kiisalu Tunngaviusumik Inatsisiliortussanik isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarluni.

Upernaaq manna apriili naalersoq suliakkiissutit allattorsimaffiat isumalioqatigiissitanngortumut tunniunneqarput. Maanna suliassat aallartisarneqarput, qilanaarpugungalu peqatigiinnerup aqqani oqallinnerit aallartinneqarnissaanut.

Qanortoq inuiaat tamatta Naalagaaffinngornissaq unammissutiginagu ataatsimoorfigisigu.

Aatsaat ataatsimoorluta sulissutigigutsigu angusassarput angusinnaavarput.
Ataatsimoorneq nukittuunngortitsisarpoq.

 
Vivian Motzfeldt
04.10.2017

Vivian Motzfeldt: “Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq…”

Nunasiaateqarneq qaangiutereerpoq, sorsunnersuup aappaata kingorna nunarsuarmi nunasiaatillit tamarmik piumaffigineqarput nunasiaatitik namminiilivinnissaanut aqqutissiuutissagaat.

Taamaakkaluartoq nunarput tamatuminnga periarfissiuunneqarsimanngilaq. Ullumikkullu nunarsuarmi ilisimatusarfiit ataqqinarnerpaat ilaannit nunasiaateqarneq qanoq paasisassaanersoq pillugu ersarissumik malitassiaqarpoq ima oqaasertaqartumik:

Nuna aningaasarsiornikkut nunamit allamit kiisalu politikkikkut akuleruffigineqartoq tassaavoq nunasiaq. Taakkulu qulequttat malissagaanni nunarput suli nunasiaavoq. Uannut aqqummik allamik periarfissaqanngilaq pisussaaffitta pingaarnersaat nunatta Naalagaaffinngortinnissaanut piareersarnermiippoq.

Oqaluttuarisaaneq nammineq paasinnittaaserput atorlugu allattariaqarparput. Allat qanoq inuusimanitsinnik ullumilu qanoq inuunitsinnik oqaluttuartittuarpavut. Nalilersuuterpassuit misissuinerpassuit uagutsinnik oqaluttuartut tassaapput alliartuutiginngisavut, taamaapput uagut nammitsinnik oqaluttuarinnginnatsigit.

Oqaluttuarisaaneq nunap inuisa namminneq allassavaat, taamaanngippat allat sinnerluta taamaaliussapput, taamaaliortoqartuarporlumi. Allat sinnerluta oqaluttuartittuarutsigit oqaluttuat uagutsinnik piginnittunngussapput, tassaalissaagullu oqaluttuap inuttai allanit aqunneqartut, namminneq oqaluttuap qanoq ingerlanissannut sunniuteqarsinnaanngitsut.

Taamaammat pingaaruteqaqaaq ingerlatsivinni pisortatut inissisimatinneqartut nunaqavissuunissaat, siulersuisunilu ilaasortaatinneqartut amerlanersaat nunaqavissunik inuttaqartinneqarnissaat. Soorlu aamma ilisimatusarnikkut ingerlatsivitsinni nunaqavissunik oqaatitsinnillu atuisinnaasumik ataqqinnittumillu siuttoqarnissaq pingaaruteqarluinnartoq. Aatsaat taamaaliorutta oqaluttuap qanoq ingerlanissaanut sunniuteqaqataasinnaanerput aqqutissiuutilissavarput, aatsaat taamaaliorutta ingerlatitsiviit nunaqavissunut iluaqutaasussatut ingerlanneqarnissaat qularnaassavarput.

Naqitat oqaluttuarisaanitsinnik oqaluttuartut qimerluualaaraanni isumaqarnartarpoq oqaluttuarisaanerput aatsaat Hans Egedep tikinneratigut aallartissimasoq. Inuit inuiannit pingaartinneqartut nersorlugit takussutissiarineqartarput eqqaassutissiornikkut, atsiinikkut allatigullu. Nunatsinni eqqaassutissat anginersaat initunersaat Nuummi tamanik qulangiisutut inissisimatinneqartoq tassaavoq Hans Egedep eqqaassutissaa. Illoqarfinni ajoqersuisartortitat sunniisimaneri annertuumik takussutissaqartitaapput soorlu aamma naqitani atuarneqarsinnaasuni taamaattoq. Ajunngilaq taamaanniarli oqaluttuarisaanitsinnummi ilaapput, oqaluttuarisaanerli allarpassuarnik imaqarpoq.

Nunatsinni takussutissartalimmik ilisimaneqarpoq uagut siuaagut sioqqullugit nunarput kulturinik arlalinnik najorneqartarsimasoq ingerlaqqissimanngikkunik nunguinnartarsimasunik. Siuaagulli Thulekulturimit kingoqqisutut taaneqartartut tassaapput sakkutigut siuarsimassusertik inuuniallaqqissusertillu tunngavigalugit nunarsuup inuuffigineqarsinnaasortaata killerpiaani inuuginnarsinnaanermik takutitsisimasut.

Inuiaavugut tulluussimaarutissanik ulikkaartut, ullumikkullu aallaavikka inuit sanngisoorsuit tulluusimaarutigalugit saqqummiussara takivallaarujussuartoq qujavunga atuarsinnaagakku. Politikkikkut suliaqarninni neriorsorpassi oqaatsivut naleqartitavullu aallaavigalugit sulinera ingerlattuassallugu, nalunngilara oqaluttuamik piginnittuulissagutta ajugaaffissatuaralugit.


Vivian Motzfeldt, Siumut
Qaqortoq, 17. september 2017

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat

Suliap aallaavia ilisimasariaqarmat!:

Nunatsinni Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarusiaa, Inatsisartut tamarmiullutik taamani 2003-mi katersuuffigalugu isumaqatigiissutigisaat: Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap nalunaarutaa

Qallunaatoortaa aajuna: Selvstyrekommissionens betænkning

KNR: “Vivian Motzfeldt: Vi laver forfatning for et selvstændigt Grønland”

Grønlands Forfatningskommission har afholdt sit første møde:

http://knr.gl/da/nyheder/vi-laver-forfatning-et-selvstændigt-grønland

http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2017/05/190517_forfatningskom

 

KNR: “Vivian Motzfeldt: Isumalioqatigiissitaq nunatta naalagaaffinngornissaanut sulissutiginnilersoq”

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq siullermeerluni ataatsimiippoq:

http://knr.gl/kl/nutaarsiassat/isumalioqatigiissitaq-nunatta-naalagaaffinngornissaanut-sulissutiginnilersoq

http://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2017/05/190517_forfatningskom

Grønlands samarbejde med Danmark – Koblingen mellem tilskud og handel

“Forord

Grønland og Danmark har en fælles målsætning om at skabe en selvbærende økonomi her i landet. Denne målsætning kræver, at indtjeningen stiger i Grønland som alternativ til overførsel af tilskud og statsligt finansierede aktiviteter her i landet.

Denne rapports formål er at vurdere, hvordan kravene til en selvbærende økonomi kan imødekommes med en forøgelse af eksisterende og nye erhverv her i landet på basis af forandringer i det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark.

Det økonomiske samarbejde mellem Grønland og Danmark kan opdeles i to dele:
1) Statens finansiering af aktiviteter vedrørende Grønland.
2) Samhandel mellem Grønland og Danmark.

I Selvstyrekommissionens betænkning udpeger kommissionen en afhængighedsøkonomi ude fra bl.a. følgende karakteristiska i en traditionel arbejdsdeling mellem Grønland og Danmark:

  • Grønland er fortsat afhængig af overførselsindkomster i form af bloktilskuddet.
  • Lovgivning og administration er påvirket af den udvikling, der sker i Danmark, fordi der sker vidensoverførsel via tilkaldt arbejdskraft.
  • Den grønlandske samhandel med omverdenen sker fortsat for størstedelen via Danmark. En stor del af denne samhandel er virksomhedsintern eksport og import, fordi mange virksomheder i Grønland er ejet af eller på anden måde tilknyttet danske virksomheder. Samtidig har de store grønlandske eksportvirksomheder af fisk og skaldyr danske datterselskaber.
  • Finansstrukturen i Grønland er tæt tilknyttet den danske finansstruktur. Således er begge banker beliggende i Grønland ejet af eller tæt tilknyttet danske banker, og der findes ikke andre kreditinstitutter i Grønland.

Denne rapport fokuserer specielt på, hvordan forandringer i dette samarbejde i Rigsfællesskabet mellem Grønland og Danmark kan skabe grundlag for et moderniseret Rigsfællesskab på basis af en fælles målsætning om et Grønland med en selvbærende økonomi…”

Nalunaarusiaq tamaat uani atuaruk / Læs hele rapporten her:
Trade report – Handel og Tilskud

Namminersorneq pillugu inatsit

Aajuna Namminesorneq pillugu inatsit:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/GL/Selvstyre/Namminersorneq_pillugu_inatsit.pdf

Aamma aajuna qallunaatut:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Naalakkersuisut/DK/Selvstyre/Lov%20om%20Grønlands%20Selvstyre.pdf

Aamma tuluttuumut nutsernera aajuna:
http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Engelske-tekster/Act%20on%20Greenland.pdf

Grønland har sat kurs mod selvstændighed